Eduskunnan oikeusasiamies: ”Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana ei ole lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely.”
-Mitäs nämä Kainuun sote-kuntayhtymän paskat (mm. Maarit Rautiaisen ja Tarja Pääkkösen viranhaltijapäätökset ja sote-kuntayhtymän johtajat Maire Ahopelto, Esa Ahonen, Olli-Pekka Koukkari, Anna-Liisa Kainulainen) ja hallinto-oikeuden juristit ovat tehneet Jaakon kohdalla?
Heidän toiminta ja päätökset eivät ole kunnioittaneet mitenkään siis edes Jaakon ihmisarvoa, perus- ja ihmisoikeuksia.
Nämä ovat määrittäneet palvelut vain lääketieteellisen ALS-diagnoosin mukaan kieltämällä palveluja kotiin.
"Vammaisille henkilöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin kansalaisille. Vammaisuus tai sairaus ei saa olla itsessään perusteena erilaiselle kohtelulle. Suomen perustuslain mukaan valtiovallan tulee turvata kaikkien kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen."
Eduskunnan oikeusasiamies on yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan kanssa riippumaton kansallinen rakenne, jonka tehtävänä on YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanon edistäminen, suojelu ja seuranta (yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukainen tehtävä). Tästä uudesta erityistehtävästä säädetään laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä (19 f §). Se on ensimmäinen Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle yhteisesti osoitettu lakisääteinen tehtävä. Suomi ratifioi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 11.5.2016 ja ne tulivat voimaan 10.6.2016.
Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 3 kohdan mukaan sopimusosapuolien on osallistettava vammaissopimuksen toimeenpanon seurantaan vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt. Tätä tarkoitusta varten Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuuteen on perustettu pysyvä vammaisjaosto: vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea.
Oikeusasiamies suojelee, edistää ja seuraa yleissopimuksen täytäntöönpanoa oman toimivaltansa puitteissa. Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta (suojelu). Oikeusasiamies myös edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta toteutuu suurelta osin kanteluiden, omien aloitteiden ja tarkastuskäyntien kautta.
Oikeusasiamies on YK:n kidutusten vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukainen kansallinen valvontaelin (OPCAT). Tätä tehtävää hoitaessaan oikeusasiamies voi käyttää apunaan nimeämiään asiantuntijoita, kuten vammaisia henkilöitä, joilla on kansallisen valvontaelimen tarkastustehtävän kannalta merkityksellistä asiantuntemusta.
Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin kuuluu perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ja seuranta muun muassa laatimalla selvityksiä ja tutkimuksia perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Ihmisoikeuskeskuksen toimivalta ei ole rajattu yksistään viranomaistoimintaan, vaan edistäminen ja seuranta ulottuvat myös yksityisiin toimijoihin.
Vammaisyleissopimus
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
Vammaisuuden määrittelyssä on keskeistä henkilön toimintakyvyn suhde ympäristöön. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan eikä lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely.
Eduskunnan oikeusasiamies
- Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätöksessään 12.1.2022 ei ottanut mitenkään huomioon tätä. Suomi on ratifioinut vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 11.5.2016 ja ne tulivat voimaan 10.6.2016.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden juristit katsovat 12.1.22 vastoin em. eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoa, että "kunnan järjestämää henkilökohtaista apua ei ole tarkoitettu vastaamaan hoivaan ja hoitoon painottuviin tarpeisiin, joista valittajan tarvitsemassa erikoissairaanhoidossa on kyse".
Näille hallinto-oikeuden vaihdetuille ”juristeille” Jaakko on vain lääketieteelliseen diagnoosiin perustuen erikoissairaanhoidon potilas.
Mitä tämä on ollut Jaakon kohdalla Kainuun sotessa
Kainuun sote-kuntayhtymä yrittää edelleen painostamalla ja uhkailemalla saada Jaakon sairaalahoitoon. Tähän mielivaltaa käyttävään ”kuoroon” ovat liittyneet myös em. sosiaalityöntekijät Tarja Pääkkönen, Maarit Rautiainen, Tiina Kiiltomäki ja heidän esimies Anna-Liisa Kainulainen.
Lääkäri Kristiina Kananen esitti keväällä 2019, että Jaakosta tehtäisiin osastolla opiskelijoiden harjoituskappale. Tämän törkeän suunnitelman takana ovat olleet myös muut Kainuun sote-kuntayhtymän johtajat, mm. johtaja Maire Ahopelto, hallintoylilääkäri Esa Ahonen. Tuon kuvottavan suunnitelman tyrmäsi mm. AVI:n Pohjois-Suomen Pasi Hirvikoski lausunnossaan 2019, mutta muuten Hirvikoski ”nuoli” vammautuneen Jaakon mielivaltaista ja lainvastaista kohtelua.
- Toivottavasti nämä em. viranhaltijat ja kuntayhtymän mielivaltaa käyttävät poliittiset päättäjät sote-kuntayhtymässä joutuvat samaan tilanteeseen ja saavat vähintään yhtä törkeän kohtelun.
Valitusteksti korkeimpaan hallinto-oikeuteen julkaistaan viimeistään maanantaina.