Kainuun sote-yhtymä rikkoo perustuslakia ja julkisuuslakia: säästöihin liittyvän valmistelun pitäisi olla julkista

25.04.2021
Kainuun sote-kuntayhtymän hallitus ja johtaja Maire Ahopelto toimivat laittomasti, vastoin julkisuuslakia ja perustuslakia.


Kainuun sote-kuntayhtymässä mm. johtaja Maire Ahopelto ja terveysjohtaja Olli-Pekka Koukkari valmistelevat salaa kuntayhtymähallituksen kanssa 20 miljoonan euron säästöohjelmaa sosiaali- ja terveyspalveluista.
 

Kainuun Sanomien 22.4.21 mukaan kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto ei kommentoinut mahdollisia uusia säästökohteita, eivät myöskään yhtymähallituksen puheenjohtaja Paavo Oikarinen ja varapuheenjohtaja Raili Myllylä.


Perusteena muka se, että talouden tasapainotustoimista neuvotellaan vielä ammattijärjestöjen kanssa eli yt-menettely on kesken. Julkisuudessa on ollut kuitenkin mm. Sotkamon terveysaseman vuodeosaston lakkautus.


Kaikki valmisteluasiakirjatkin ovat julkisia


Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.


Julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa julkisuusperiaatteesta säädetty poikkeus voi lain perustelujen mukaan ja asian perusoikeuskytkennän vuoksi koskea ainoastaan julkisuusperiaatteen kannalta toisarvoisia sisäisen viestinnän ja mielipiteiden vaihdon asiakirjoja ja eräitä muita vähämerkityksellisiä asiakirjoja.

Kaikki Kainuun soten 20 miljoonan säästötavoitteisiin liittyvät asiakirjat, muistiot ja viestit ovat julkisuusperiaatteen alaisia, varsinkin kun ne ovat sisällöltään ja luonteeltaan keskeisiä sen kannalta, että yleisöllä on mahdollisuus arvioida viranomaisten toimintaa ja asioiden valmistelua. Asiakirjapyyntöjä Kainuun sote-kuntayhtymältä ei voida siis hylätä julkisuuslain 5 §:n 4 momentin perusteella. Lisäksi luottamushenkilöiden tulisi vastata ihmisten ja myös toimittajien kysymyksiin.

Myös virkaviestit kainuulaisille näin tärkeässä asiassa, kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, ovat myös julkisia. Myös viranomaisvalvontaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia. Asiakirjat on myös kirjattava ja niistä on tehtävä päätökset, muutoin valvonta ei ole mahdollista. Oikeusjärjestelmämme tehtävänä on lisäksi turvata julkisuusperiaate, eikä valmisteltavien asioiden salaaminen.

Nyt Kainuun sote-Kuntayhtymä aikoo salata kaiken valmistelun ja tehdä seuraavia päätöksiä 20 miljoonan säästöistä kesäkuussa.

Kuntayhtymä haluaa päättää ilman kuulemista ja yhteisymmärrystä



Palveluissa ei tarvise tehdä enää kuntakohtaista arviota?


Kainuun soten yhtymähallitus poisti myös terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta vuosille 2017-24 kuntakohtaista järjestämistä koskevan liitteen.


Ahopellon esitystä kannattivat Annikki Hakkarainen, Pekka Heikkinen, Veijo Mikkonen, Raili Myllylä, Anne Määttä, Paavo Oikarinen, Hannu Suutari, Pertti Varimo.


Marja-Liisa Holapan esitystä järjestelmäsuunnitelman päivityksen siirtämistä ja käsittelyä myöhemmin palveluverkkoneuvottelun yhteydessä kannattivat Eila Jokelainen-Keränen, Minna Karjalainen, Esa Kemppainen, Minna Ronkainen sekä Mikko Kanniainen (kesk.).


Ahopellon mukaan nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että palvelujen järjestämisen arviointi perustuu palvelutarpeeseen, ei siis kuntarajoihin.


Päätöksessä todetaan, että kuntakohtaisten palveluiden järjestämisen liitteen olemassaolo on muodostumassa esteeksi säästötavoitteeseen pyrkimiselle tiettyjen säästökohteiden osalta. Mitä ne säästökohteet ovat, sitä ei kerrota?


Mikä kiire Maire Ahopellolla oli esittää poistettavaksi tätä kuntakohtaisten palvelujen järjestämistä koskevaa liitettä? Valtakunnallisesti sote-uudistus on vielä hyväksymättä ja se antaa raamit monelle asialle myös Kainuussa.


Lisäksi tämäkin toiminta on tätä ns. rosvosektorin toimintaa (Sotkamo-lehti 23.4.21), osana salaista valmistelua ilman kuntien asukkaiden ja kunnallisten luottamushenkilöiden kuulemista ja ottamista huomioon.


Suomussalmi ja Kuhmo jyrättiin


Kuntayhtymä päätti lakkauttaa Suomussalmen ja Kuhmon terveysasemien viikonloppuvastaanotot toukokuun lopussa.
 

Tämä päätös tarkoittaa samalla myös, että esim. Suomussalmen ja Kuhmon terveyskeskusten vuodeosastoilla ja yksityisissä hoitolaitoksissa olevat eivät saa kiireellistä lääkäripalveluja viikonloppuisin omasta kunnasta. Näiden sairaiden ja yleensä heikkokuntoisten ihmisten kohdalla helposti odotetaan viikonlopun yli lääkärin arvioon pääsemistä ja seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Tähänkö Kainuun soten viranhaltijajohto pyrkii? Hoitoon hakeutuminen tehdään entistä vaikeammaksi.


Lisäksi lääkäripäivystyksen poistaminen vaikuttaa myös kuntien palvelutasoon merkittävästi. Myös lomailijat ja mökkiasukkaat harkitsevat paikkakuntia myös terveyspalvelujen osalta, jos esim. viikonloppuisin pitää lähteä kaiken varalta yli 100 kilometrin päähän Kajaaniin jonkun mökkihaaverin takia. Ja vaikuttaa tällaiset päätökset myös asuinkunnan valintaan pitemmällä aikavälillä.


Suomussalmi on tekemässä asiasta oikaisuvaatimuksen ja vie tarvittaessa asian hallinto-oikeuteen (Kainuun Sanomat 23.4.21).


Lisäksi Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen toteaa hyvin Kainuun soten kuntayhtymän toimintatavoista: "Keskustelimme asiasta ensimmäisen kerran 24.3. Silloin sovittiin, että aiheesta jatketaan seuraavissa keskusteluissa. Seuraavaa keskustelua ei kuitenkaan koskaan tullut, vaan asia eteni päätöksentekovaiheeseen."


Näin tämä Kainuun sote-kuntayhtymän johto toimii niin yksittäisiä ihmisiä koskevissa asioissa kuin kuntapalvelujakin koskevissa asioissa.


Maire Ahopelto ja mm. terveysjohtaja Olli-Pekka Koukkari eivät välitä yhtään mistään esityksiään tehdessä, eivät ihmisistä eivätkä kuntien kannanotoista.


Kuntayhtymän keskiviikon päätösten jälkeen oli Kainuun soten Olli-Pekka Koukkarilla sitten "kiire" selitellä asioita perjantaina mm. Suomussalmen ja Kuhmon edustajille (Kainuun Sanomat 24.4.21), kun viikonloppupäivysten lakkauttamisia ei hyväksytä kunnissa. Näin hän päätösten jälkeen yrittää käydä sitä keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen päätöksiä valmisteluvaiheessa. Tyypillistä Koukkarille ja Ahopellolle, he varmaan jälkikäteen vielä toteavat että päätökset on tehty 'yhteisymmärryksessä'.


Olli-Pekka Koukkarin (Kainuun Sanomat 24.4.21) mukaan palvelujen lakkautuspäätökset "on hallituksen päätäntävalassa ja asia on niiltä osin loppuun käsitelty".


- Tämä kuvaa hyvin, mitä 'yhteisymmärrys' on Koukkarille. Asioita ei ole tarkoituskaan hoitaa yhteisymmärryksessä kuntien ja asukkaiden kanssa Kainuussa. Päätökset on tehty ja tehdään, kaikki keskustelu on näille vain näyttelemistä.


Päätöksiä tehdään salaa ja sitten jälkikäteen niitä yritetään selitellä. Edes avointa keskustelua ei käydä näin merkittävistä asioista kuin ihmisten peruspalvelujen karsimisesta kuntayhtymän jäsenkunnista.


Näin Maire Ahopelto ja Olli-Pekka Koukkari käyttävät törkeästi valtaa ja menevät sitten kuntayhtymän hallituksen taakse kun ovat saaneet tahtonsa läpi. He eivät kuuntele Kainuun ihmisiä. Sitten asioita jälkikäteen selitellään ja esitellään, ja mitäs seuraavaksi? Uusi salaisia leikkauspäätöksiä tulossa kesäkuussa ja sitten taas selitellään ja esitellään ja huudellaan jälkikäteen muka "syvää ja laajaa keskustelua", kuten yhtymävaltuuston pj. Osmo Polvinenkin.


Taitaa olla niin, että Kainuun sote hallintojohto alkaa olla jo ns. piiloviisaudenhammas, sisältä helposti jo märkivä!?Koukkari (em. lehti) yrittää perustella Suomussalmen ja Kuhmon lääkäripäivystyksen lakkautuspäätöstä sillä, että sydän- tai aivoinfarktipotilaiden oikea osoite on suoraan keskussairaala. 


-Itseasiassa heidän oikea osoite olisi Oulun tai Kuopion yliopistosairaalat, ei Kajaani. Lisäksi viikonloppupäivystykseen hakeutuu ihmisiä muidenkin oireiden takia sekä lisäksi on kuntien vuodeosastoilla olevia potilaita. Vuodeosastoilla olevat tarvitsevat helposti myös viikonloppuisin lääkäriarviota, jos heidät halutaan Koukkarin mallissa hoitaa myös viikonloppuisin. Vai halutaanko?



Kotikunta ratkaisee monella päättäjällä


Päätökset tehdään Kainuun kuntayhtymän hallituksessa näköjään asuinkuntaperusteella, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.


Suomussalmen ja Kuhmon lääkäripäivystyksen lopettamisen kannalla olivat sotkamolainen Annikki Hakkarainen (kesk.), paltamolainen Veijo Mikkonen (vas.), kajaanilainen Raili Myllylä (vas.), kajaanilainen Anne Määttä (kesk.), ristijärveläinen Paavo Oikarinen (kesk.), kajaanilainen Hannu Suutari (kok.) ja kajaanilainen Pertti Varimo (sd.).


Vastaesitysten kannalla olivat kuhmolainen Pekka Heikkinen (kesk.), suomussalmelainen Marja-Liisa Holappa (vas.), suomussalmelainen Eila Jokelainen-Keränen (kesk.), kuhmolainen Minna Karjalainen (kok.), hyrynsalmelainen Esa Kemppainen (kesk.), sotkamolainen Minna Ronkainen (ps.).


Kainuun Sanomien 22.4.21 mukaan: "Marja-Liisa Holappa esitti Suomussalmen kohdalla että asia palautettaisiin lisäselvityksiä varten ja päätetään syksyllä. Heikkinen esitti Kuhmon kohdalla, että viikonloppuvastaanottotoimintaa ei lakkauteta."


Lakkauttamisia vastustivat vain suomussalmelaiset ja kuhmolaiset yhtymähallituksen jäsenet sekä lisäksi Esa Kemppainen Hyrynsalmelta ja Minna Ronkainen Sotkamosta.


Tämä osoittaa, miten huonosti demokratia toimii mm. kuntayhtymän hallituksessa. Suurin osa luottamushenkilöistä tekee päätöksiä vain kotikuntansa perusteella. Ei sote-kuntayhtymässä ajatella kaikkien kainuulaisten yhdenvertaista kohtelua, lähes jokainen tuijottaa vain ns. omaan napaansa, ei sen pitemmälle. Esa Kemppainen ja Minna Ronkainen näkevät tässä asiassa asiat laajemmin kainuulaisten kannalta.


Valtakunnan politiikassa Kokoomus on jatkuvasti korostanut ns. kuntamallia sote-uudistuksessa ja Keskusta kampanjoi kuntavaaleissa Annika Saarikon pärstäkuvalla, että "mieti nyt, millaisena näet kuntasi tulevaisuuden".


Kainuun soten kokkareiden ja kepujen kannattaisi varmaan jo porukalla miettiä "miltä kunnan tulevaisuus näyttää". Miltä se paljon peräänkuulutettu "hyvinvointiyhteiskunta" näyttää Kainuussa, kun julkisiin peruspalveluihin kuuluvat lääkäri- ja terveyspalvelut keskitetään Kajaaniin?


Palveluseteli lopettaisi mielivallan ihmisten kohtelussa 


Yksityiset palvelut tulevat tilalle ja se maksaa ihmisille. Suomen kansalaisille pitäisi turvata yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin esimerkiksi palvelusetelillä. Ihmiset saisivat päättää mistä hakevat palvelunsa. Silloin Kainuun julkisista sote-palveluista päästäisiin eroon. Kainuun keskussairaalasta voisi tehdä vaikka julkisten palvelujen maakuntamuseon. Eikä sekään tarvitsisi kuin kyltin seinään, niin vanhoillisesti Kainuun soten johdossa ajatellaan ihmisten tarvitsemista palveluista. Ihmisillä ei ole edes ihmisarvoa näiden päätöksenteossa.


Kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Osmo Polvinen peräänkuuluttaa laajaa ja syvällistä keskustelua soten taloustilanteesta (Sotkamo-lehti 23.4.21). Ensin tehdään päätöksiä ja sitten selitellään ja pitäisi muka keskustella. Pötypuhetta, Polvinenkin on ollut valtuuston puheenjohtajana täysin tietoinen ennakkoon lakkautuspäätöksistä ja muista suunnitelmista. Kertoisi edes valmistelussa olevat asiat ja ne muut lakkautussuunnitelmat kansalaiskeskusteluun, niin kuin julkisuuslaki velvottaisi!


Sotkamon Perussuomalaiset (pj Hannu Korhonen) ottaa hyvin kantaa mielipidekirjoituksella Sotkamo-lehdessä 23.4.21 "Kainuun-SOTE yrittää parantaa talouttaan kurjistamalla Sotkamon terveydenhuoltoa".


"Sotkamon Perussuomalaisten valtuustoryhmä on lähes kahdeksan vuoden ajan nostanut esille Soten vääristyneen kustannusrakenteen ja sen aiheuttamat "yllätykset" tilikauden lopussa."


"Vaihtoehdoksi olemme tarjonneet sosiaali- ja perusterveydenhuollon ottamista omaksi toiminnaksi. Viimeisin esityksemme on luettavissa 30.3.2021 Sotkamo-lehdestä."


"Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen heräsi Soten tilanteeseen. Suurimman valtuustoryhmän painoarvolla: "Mikäli kuntayhtymä ei tuota palveluita Sotkamoon, on pakko avata sekin keskustelu" (Sotkamo-lehti 20.4.2021). Olisiko ollut aika herätä aikaisemmin?"


Perussuomalaisten valtuustoaloitteessa (Sotkamo-lehti 30.3.21) todetaan mm., että "nykyisen sopimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto maksaa noin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin se maksaisi ehdottamallamme tavalla".


Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen olisi myös syytä tarkentaa ajatteluaan. Hän toteaa, että "sote, toiminnan järjestäjänä, esittää mahdollisia säästöjä kunnille ja lopulta asioista päättää sote-valtuusto".

- Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, sote-kuntayhtymän hallitus on lopettanut viikonloppupäivystykset Suomussalmella ja Kuhmossa, ei valtuusto.



Kilpeläinen toteaa vielä, että "siellä pitäisi päätöksentekoon paras viisaus asua sote-kenttään liittyen".


- Miltäs tämä "viisaus" näyttää, kun lähes jokainen yhtymähallituksessakin ajattelee vain "napaansa asti", on huolissaan vain kotikuntansa palveluista?


Tällainen Kainuun sote-kuntayhtymä on ollut "susi" jo syntyessään, se näkyy mm. ihmisten eriarvoisessa kohtelussa ja alueellisessa palvelutarjonnassa. Myös siinä, että esim. Sotkamon terveyskeskuksen tutkimus- ja hoitovälineitä ei ole uusittu tarpeen mukaan. Ne on tarkoituksella sote-kuntayhtymässä jätetty uusimatta.


Kilpeläinen viittaa myös valtakunnalliseen sote-uudistukseen ja sen merkittävään vaikutukseen sote-palveluihin. Siinäkin huolimatta Kainuun soten yhtymähallituksella oli Maire Ahopellon esityksestä kiire poistaa nyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta kuntakohtaista järjestämistä koskeva liitte.


Tavoitteena siis ajaa nopeasti joitakin säästötavoitteita, koska ko. liitettä pidettiin esteenä. Mitä ne säästökohteet ovat? Edes niitä ei kerrota kainuulaisille valmisteluvaiheessa, vaikka julkisuuslaki niin edellyttäisi.


Jyrki Kyllönen