Kainuun sote yrittää painostaa asiakkaita laittomiin sopimuksiin, maksamaan kaiken itse

Kuinka monta kainuulaista on huijattu laittomilla päätöksillä ja sopimuksilla?

Kainuun soten vs. vammaispalvelujen vastuualuepäällikkö Tiina Kiiltomäki kirjoittaa kuntayhtymän lausunnossa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 7.9.2021:

Mitä tämä peli Jaakon ympärillä on ollut?

Tämän hyväksymällä Jaakolta olisi viety perusoikeuksia ja itsemääräämisoikeus päättää, missä hän haluaa asua ja elää ennen kuin saa lakisääteisiä palveluja kotiinsa (vastoin mm. vammaisten oikeuksien yleisjulistusta).

Kainuun soten johtajille ja tässä mainituille viranhaltijoille kelpaa kyllä vammaispalvelulain mukaisten palvelujen tarjoaminen asiakkaille, mutta vain silloin kun asiakas sitoutuisi maksamaan kaiken itse. Sen tämä hallintojohtaja Anu Huttusen ja lääkäri Kristiina Kanasenkin sopimusesitys todistaa hengityshalvausstatuksen omaavan henkilön kohdalla.

Kuinka monta Kainuun asukasta nämä Kainuun soten viranhaltijat ovat huijanneet laittomilla sopimuksilla? Useat tahot ovat jo todenneet, että onko Kainuun soten tavoitteena ollut vain pääseminen kiinni Jaakon omaisuuteen.

Tiina Kiiltomäki toteaa lisäksi lausunnossaan: ”Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän mukaan vammaispalvelulain tarkoittama henkilökohtainen apu ei sovellu hoidon ja hoivan suorittajaksi”, ”sosiaalihuolto ei voi ottaa vastuuta terveydenhuollolle asetetuista tehtävistä”.

Silti Kainuun soten vastuualuelääkäri ja vs. terveysjohtaja Kristiina Kanasen allekirjoittamassa ja hallintojohtaja Anu Huttusen laatimassa sopimusesityksessä 24.6.2019 todetaan: ”Kainuun sote tarjoaa jatkossa Jaakolle vammaispalvelulain mukaisen palvelutarpeen kartoituksen." -Tällä viitataan sosiaalihuollon ja vammaispalvelulain mukaisiin tehtäviin, ”tarjotaan jatkossa…”.

Lisäksi hallinto-oikeus on 21.10.2020 todennut, että päivittäisissä toimissa auttaminen voidaan turvata avohuollon toimenpitein ja oikeus kumosi kielteisen päätöksen nimenomaan henkilökohtaiseen apuun, jonka Maarit Rautiainen oli tehnyt 9.7.2019 ja yksilöasiainjaosto ”kumileimasimena” pitänyt voimassa.

Kainuun soten keskussairaala vaati itselleen vastuuvapautuksen 15.3.2019 Jaakon kotihoidosta. Tätä Tiina Kiiltomäki ei tavoitehakuisesti halua nyt edes muistaa, saati mainita lausunnossaan, kun vammaispalvelulain perusteella vammaisen statuksella olevalle on turvattava tarvittavat palvelut, jos ei niitä muuten saa muun lainsäädännön perusteella.

Tekeekö Kainuun soten ko. viranhaltijat päätöksiä jo henkilökohtaisten mielentilojen mukaan vittuilun lisäksi, onko ”kuukausivaivoja” jo lääkäri Olli-Pekka Koukkarillakin?

Muu vastaselitys hallinto-oikeudelle Tiina Kiiltomäen lausunnosta:

1. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös tässä asiassa 21.10.2020.

2. Hallinto-oikeuden ko. päätös on jäänyt voimaan, edes valitusoikeutta Kainuun sote ei yrittänyt hakea Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

3. Hallinto-oikeuden ko. päätöksessä mm. todetaan, että asiakkaan päivittäin avun tarve voidaan turvata avohuollon palveluilla. Siihen ei siis tarvita laitoshuollon palveluja keskussairaalasta.

4. Kainuun soten erikoissairaanhoito vaati itselleen vastuuvapautuksen Jaakon kotihoidosta 15.3.19.

5. Vammaispalvelulaissa todetaan, että se on viimesijainen, kun palveluja ei saada järjestettyä muuta kautta.

Nykyisen vammaispalvelulain 4 pykälän 1 momentin mukaan "tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö EI SAA riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla".

Siitä tässä on kyse, kun Kainuun soten erikoissairaanhoito vaati itselleen vastuuvapautuksen Jaakon kotihoidosta.

6. Kaikkien työntekijöiden neuvonta ja ohjaus Jaakon auttamiseen on tehty 5.12.2017 lähtien hänen kotonaan. Näin tehdään myös muiden hengityslaitetta käyttävien asiakkaiden kohdalla. Kaikkiin hoitotoimenpiteisiin, päivä- ja viikko-ohjelmaan on myös asiakkaan kohdalla yksilöidyt ohjeet ja kirjaukset, kaikkiin laitteisiin on myös manuaaliset käyttöohjeet jne. Heitä ei kouluteta tai neuvonta mitenkään sairaalassa ko. tehtäviin, eikä varsinkaan asiakkaita vaadita sairaalajaksoille työntekijöiden vaihtuessa. Olli-Pekka Koukkari saisi itse mennä osastolle odottamaan mahdollista kotiutumista hoitajien kanssa.

7. Jaakko on kotiutunut kotiinsa hengityshalvausstatuksella 5.12.17. Hänen ei tarvitse lähteä uudestaan sairaalaan että voisi 'kotiutua' ja saada tarvitsemaan apua kotiinsa, lääkäreiden ja Kainuun soten johtaja Maire Ahopellon kuukausittaisten "mielialavaihtelujen" takia. Mikään lainsäädäntö ei velvoita sairaalajaksoille, että saisi lakisääteisiä palveluja kotiinsa kun niitä tarvitsee.

8. Kainuun sote/ keskussairaala on halunnut itselleen vastuuvapautuksen Klemetin kotihoidosta 15.3.2019. Asia käsitelty aikaisemmin valituksen yhteydessä hallinto-oikeudelle syksyllä 2019.

9. Jaakkoa on yritetty painostaa sairaalahoitoon, opiskelijoiden harjoituskappaleeksi. Sen Pohjois-Suomen AVI totesi laittomaksi omassa lausunnossaan 2019.

10. Kesäkuussa 2019 Kainuun sote tarjosi yllättäen sopimusta, joka tuli postitse juhannuksen jälkeen. Liitteenä 24.6.2019 päivätty sopimusesitys. Tässä vs. hallintoylilääkäri Kristiina Kanasen allekirjoittamassa sopimusesityksessä, sopimusesityksen oli laatinut Kainuun soten hallintojohtaja Anu Huttunen, todetaan yhtenä kohtana (kohta 4, muut sopimusehdot), että "Kainuun sote tarjoaa jatkossa Jaakolle Vammaispalvelulain mukaisen palvelutarpeen kartoituksen".

- Nyt tämä Tiina Kiiltomäki ja Tarja Pääkkönen sekä entinen terveysjohtaja Olli-Pekka Koukkari joka ei edes ymmärrä 'hengityshalvausstatusta' lausunnossaan 1.3.2021, toteavat mm., että "sosiaalihuollon työntekijät eivät voi vastata hengityskonehoidosta".

-Koukkari ei taida ymmärtää tätäkään? Liitteenä olevassa sopimusesitys, kollega Kristiina Kanasen allekirjoittamassa sopimusesityksessä kesällä 2019 todettiin muuta, että palveluja tarjotaan vammaispalvelulain mukaan.

11. Samalla kesän 2019 tapahtumat todistavat, että Kainuun sotella oli hallintojohtaja Anu Huttusen laatimalla sopimusesityksellä saada Jaakko kierosti vastaamaan kokonaan itse kotihoidostaan, myös kaikista kustannuksista. 'Kierosti' sillä perusteella, että sopimuksessa esitettiin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen tarjoamista ja vähän ajan päästä tuli sosiaalityöntekijä Maarit Rautiaisen kielteinen päätös 9.7.2019 vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun.

12. Maarit Rautiainen kertoi 9.4.19 kotikäynnillä olevansa yhteydessä sopimusesityksen allekirjoittaneeseen Kristiina Kanaseen.Kuten nyt, nämä Kiiltomäki/ Pääkkönen/ Kainulainen ovat olleet yhteydessä Olli-Pekka Koukkariin ja saaneet häneltä täysin virheellisen ja valheellisen lausunnon 1.3.2021. Ja samalla he salasivat yksilöasian jaostolta keväällä 2021 neurologin lausunnon (toimitettu aikaisemmin), vaikka näiden em. mukaan "lääketieteellisestä hoidosta vastaa Kainuun keskussairaalan neurologian ylilääkäri". Neurologi toteaa lausunnossaan mm. sen hetkisen työntekijätarpeen.

13. Jaakon terveystilaa seurataan kotona, kuten muiden ihmisten. Kotisairaanhoitoa ja ensihoitopalveluja käytetään kuten muutkin ihmiset, viimeksi heinäkuussa sairaalajaksolla 5 vrk. Verikoeseuranta on puolivuosittain ja tarvittaessa useammin tilanteen mukaan, kuten muillakin ihmisillä. Myös Jaakon itsepalkkaamien avustajien kohdalla ohjeistus on, että terveyteen liittyvissä akuuteissa ongelmatilanteissa ovat yhteydessä ensihoitoon, kuten muutkin ihmiset.

14. Kainuun keskussairaala ei vastaa Jaakon lääketieteellisestä hoidosta kotonaan, vaikka Kiiltomäki väittää. He ovat vaatineet vastuuvapautuksen itselleen 15.3.2019. He vastaavat hoidosta vain kun Jaakon terveysasioista ollaan heihin yhteydessä tai kun Jaakko käyttää Kainuun soten palveluja.

15. Olli-Pekka Koukkarin valheellisessa lääkärinlausunnossa 1.3.2021 on väitetty, että Jaakko ja keskussairaala/ Kainuun sote olisi 'yhteysymmärryksessä' todennut... Tämä ei pidä paikkaansa, sen todistaa mm. Maire Ahopellon kirje joulukuussa 2019. Keskussairaala päätti yksipuolisesti katkaista kotihoidon. Tiina Kiiltomäen pitää näköjään vieläkin "nuolla" tätä Koukkarin virheellistä lausuntoa.

16. Kysymys katkaista keskussairaalan järjestämä kotihoito ei ollut Jaakon 'tahtotila'. Olli-Pekka Koukkari voisi miettiä omaa 'tahtotilaansa'. Kysymys oli vain keskussairaalan ja soten johdon Maire Ahopellon tahtotilasta. Jaakko yritettiin painostaa sairaalahoitoon (Maire Ahopellon kirje joulukuussa 2019 käsitelty mm. www.kainuu-uutiset.com ).

17. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden 21.10.20 päätöksen jälkeen vammaispalvelujen sos.työntekijä Tarja Pääkkönen Sotkamosta ja ko. Tiina Kiiltomäki kävivät tekemässä Jaakon kotona palvelutarvearvion 25.11.20. Tuossa tilaisuudessa suostuin (Jyrki Kyllönen) omaishoitajaksi vain sillä ehdolla että lisäksi saataisiin koronapandemian takia ensin vain 2 avustajaa. Heille tuli selväksi että Jaakolla on oikeus avustavaan henkilöstöön 24/7 eli 168 tuntiin viikossa.
 

Lisäksi Kiiltomäki ei edes sanonut näkemiin Jaakolle, vaikka hän oli samassa huonetilassa koko tapaamisen ajan. Kiiltomäki luikki ulos kuin "kettu häntä kainalossaan". Tarja Pääkkönen kysyi Jaakolta vain yhtä asiaa lähtiessään, että joko on joulukuusi katsottu. Sai siihen myöntävän vastauksen.

18. Tammikuun alussa ilmoitimme muutoksista. Jaakon henkilökohtaisen avun tarve on 168 tuntia viikossa, jaksottaisessa 3-vuorotyössä kuten muillakin hengityslaitetta käyttävillä ja lisäksi ilmoitin yritykseni perustamisesta tammikuussa 2021. Ensin Tarja Pääkkönen kieltäytyi käsittelemästä palvelutarpeeseen tehdyt muutokset, hän venytti sitten käsittelyä, että asia on vasta nyt hallinto-oikeudessa. Hänelle piti laittaa viranomaistoimintaa koskeva ohje käsittelyajoista.

19. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä 21.10.2020 korostetaan, henkilökohtainen apu on nimenomaan asiakkaan päivittäisissä toiminnoissa avustamista. Ja että päivittäinen avuntarve voidaan turvata avohuollon palveluilla. Tiina Kiiltomäki toteaa nyt lausunnossaan, että päivittäisissä toiminnoissa auttaminen olisi yksinomaan ollut omaishoitajan tehtäviä, ei henkilökohtaisten avustajien. Verratkaa vammaispalvelulakiin, mitä ovat henkilökohtaisten avustajien tehtävät lainsäädännön mukaan. Lisäksi hallinto-oikeus korostaa päätöksessään 21.10.2020 nimenomaan asiakkaan päivittäisissä toimissa avustamista. Jokaisella elävällä ihmisellä on omat päivittäiset toimet, ne eivät ole samoja kuin Tiina Kiiltomäellä ja Tarja Pääkkösellä.

20. Lisäksi tämä 30 tuntia kuukaudessa: vaikeavammaisen kohdalla/ Jaakon kohdalla pesytymiset, WC-asiat, ruokailut, pukeutumiseltaan, sähköpyörätuoliin siirtymiset, virikkeet, ulkoillut, ajelut inva-autolla yms. vaativat paljon enemmän aikaa kuin 1 tunti päivässä. Nämä soten paskat eivät tajua edes tätä.

Jaakon avuntarve on 24/7 eli 168 tuntia viikossa kuten muillakin hengityslaitetta käyttävillä.

Jaakon kohdalla "päivittäisissä toimissa auttaminen" (hallinto-oikeuden päätös 21.10.2020) ei toteudu henkilökohtaisella avulla 30 tunnissa kuukaudessa, eikä ketään voida pakottaa omaishoitajaksi. 

Henkilökohtaisen avun tarve on 24/7 ja 3-vuorotyössä kuten mm. Kynnys ry:n juristi Terhi Toikkanen on mm. lausunnoissaan todennut.

21. Olli-Pekka Koukkarin lausunnossa 1.3.2021 todetaan, että "eikä hoitovastuuta voi siirtää sosiaalihuollon vastuulle siitä syystä, että potilas niin haluaa". - Kysymys on siitä, että SAIRAALA EI HALUA KANTAA VASTUUTAAN. He ovat vaatineet vastuuvapautuksen 15.3.2019 Jaakon kotihoidosta.

Jaakko on hakenut sosiaalihuollon palveluja sen jälkeen, kun terveydenhuolto/ keskussairaala vetäytyi vastuusta omalla yksipuolisella päätöksellään 15.3.2019. Heidän toiminta tältä osin on todistettavissa mm. johtaja Maire Ahopellon kirjeessä joulukuussa 2019, jossa hän toteaa, että heidän päätöksellä 15.3.19 Jaakon olisi pitänyt siirtyä laitoshoitoon. Sitä halusivat vain Kainuun soten johtajat, ei Jaakko.

22. Tiina Kiiltomäki ei näköjään pidä vammautuneita edes ihmisinä, sen tästä hänen lausunnostaan voi lukea. Jaakko on todettu maistraatin kahdessa päätöksessä myös oikeustoimikelpoiseksi. Hän on tahtonsa ilmaissut mm. maistraatin edustajille 2019 ja 2020. Hän on tahtonsa ilmaissut myös lääkäri Marko Hoikalle osastohoidossa 20.7.2021. Lisäksi Marko Hoikka toteaa Jaakon kohdalla ”henkilökohtaisen avustajan ympäri vuorokauden”, koska Jaakon elämä kotona on paljon muutakin kuin hoitotoimenpiteitä.

Tiina Kiiltomäki kyseenalaistaa lausunnossaan Jaakon tahdon. Hänen ihmisarvoa ja ihmisoikeutta Tiina Kiiltomäki ei selvästikään halua kunnioittaa tässä lausunnossaan. Tiina Kiiltomäelle vammautunut ihminen ei näköjään ole ihminen. Kiiltomäki yrittää selvästi tehdä sairauden takia vammautuneen jotenkin pöljäksi ja holhouksen alaiseksi, kun ei pysty puhumaan. Hän kuulunee niihin, joiden mielestä vain puhekykyiset pystyvät kommunikoimaan, siihen hän lausunnossaankin viittaa. Tällainen viranhaltija on päättämässä mm. heikommassa asemassa olevien vammautuneiden ihmisten asioista Kainuussa?

Kainuun soten toiminta on pelkkää painostamista ja vammaisen kiusaamista. Hänen perusoikeutta mahdollisimman hyvään, rauhalliseen ja turvalliseen elämään kotonaan halutaan mielivaltaisesti rajoittaa ja tehdä mahdollisimman vaikeaksi.

Lopuksi:

Nykyisen vammaispalvelulain 4 pykälän 1 momentin mukaan "tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö EI SAA riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla".

Tätä korosti myös Kainuun soten vastuualuepäällikkö Eija Suorsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle jo 2019.

Tästä nimenomaan on kysymys. Kajaanin keskussairaalan johto vaatii painostamalla 15.3.2019 vastuuvapautuksen heille Jaakon kotihoidon järjestämisestä. Toimitettu sähköpostilla vastuuvapautus entiselle ylihoitaja Riitta Leinoselle. Näin ollen sopivat tukitoimet ja palvelut kotona on järjestettävä ja turvattava Jaakon kohdalla vammaispalvelulain nojalla. Kajaanin keskussairaala on kieltäytynyt järjestämästä Jaakon kotihoitoa.

Nyt kun hallinto-oikeus 21.10.20 kumosi kielteisen päätöksen henkilökohtaiseen apuun ja korostaa avohuollon tukitoimia päivittäisen avun turvaamisessa, niin nämä Kainuun soten paskat vääntävät asiaa joksikin muuksi. Tällaista kierouttaa ei löydy edes viinitarvikekaupan korkkiruuveista.

Vaikka asetusmaksuasetuksen 22 pykälän mukaan kustannusvastuu on Kajaanin keskussairaalalla, niin kuten Kynnys ry:n entinen puheenjohtajakin Kalle Könkkölä on todennut, mikään laki ei estä järjestämästä hengityslaitepotilaan avustajia vammaispalvelulain henkilökohtaisten avustajien kautta. Siihen on perustunut myös Kajaanin keskussairaalan kesäkuussa 2019 tekemä erillissopimusesitys Jaakolle. Ja siihen on perustunut hallinto-oikeuden päätös 21.10.2020, päätöksessä todetaan että riittävä päivittäin avuntarve voidaan turvata avohuollon palveluilla, ei laitoshuollon palveluilla.

Eduskunnan oikeusasiamiehen tietoiskujenkin mukaan (YLE 2020, esim. 12.1.20 klo 17.58) "jokaisella vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan sekä omaan tahtoon". Jaakon tahto olla kotonaan on tehty selväksi moneen kertaan (viimeksi myös lääkäri Hoikka heinäkuussa 2021), mutta hänen tahtoaan ja itsemääräämisoikeutta ei näköjään haluta kunnioittaa Kajaanin keskussairaalan ja Kainuun Soten vammaispalveluissa eikä Kainuun sote-kuntayhtymän yksilöasiain jaostossa.

Jaakko on pärjännyt ilman Kainuun soten erikoissairaanhoidon hoitorinkiä kotonaan 2019-2021. Hän on joutunut itse järjestämään ja palkkaamaan avustavat työntekijänsä ympärivuorokautiseen avustamiseen, pitempään kun Kainuun soten erikoissairaanhoito halusi vastata kotihoidosta (5.12.2017 - 15.3.2019).

Hän tarvitsee vain avohuollon tukitoimia kotona pärjäämiseksi. Asiakasmaksulain ja -asetuksen sekä vammaispalvelulain mukaan ne ovat maksuttomia. Näin ei ole ollut 15.3.2019 lähtien! Avun tarve on 24/7. Klemetti on joutunut itse järjestämän ja maksamaan ympärivuorokautisen auttamisen 15.3.2019 lähtien.

Henkilökohtaiset avustajatkin on vakuutettava työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Jaakko on totta kai ottanut lakisääteiset vakuutukset myös itse palkkaamilleen avustajille 2019-2021. Tiina Kiiltomäen on turha puhua että sairaalan palkkaamat työntekijät olisi vain vakuutettuja.

Myös vammaispalvelulain mukaisiin avohuollon palveluihin kuuluvat henkilökohtaiset avustajat opastetaan työtehtäviin jokaisen kotonaan asuvan vammaisen kodissa. Heitä ei kuskata osastojaksoille työntekijöiden vaihtuessa. Tähän on oikeus myös Jaakolla, häntä ei voida velvoittaa sairaalaan osastojaksolle, että hän saisi joskus henkilökohtaisia avustajia kotiinsa.

Jokainen työntekijä on opastettu Jaakon kotona 5.12.2017 kotiutumisen jälkeen, myös Kainuun soten laittamat työntekijät 2017-2018.

Vuodet 2017 ja 2018 paljastivat, että näille Kainuun soten keskussairaalan laittamille työntekijöille ei oltu kerrottu perussairauden eikä osoitteen lisäksi juuri mitään muuta. He tulivat pelkällä osoitetiedolla harjoittelemaan töitä, ei oltu kerrottu edes sitä että Jaakolla oli iso saksanpaimenkoira. Lisäksi eräät luulivat tulevansa hoitamaan tavallista halvauspotilasta.

Lisäksi Kainuun sote palkkasi Jaakon kotiin epäpäteviä työntekijöitä ja työntekijöitä, joilta oli kielletty mm. yötyö ja kaikki nostaminen, myös sängyssä Jaakon asentokorjaus ei onnistunut heiltä yksin.

Lisäksi eräillä hoitajilla oli selviä henkisiä ongelmia jo tullessa, he kertoivat jälkikäteen henkilökohtaisista ongelmistaan myös vastaavalle sairaanhoitajalle. Lisäksi nämä keskussairaalasta laitetut hoitajat tekivät mm. hoitovirheitä, vaarantaen myös Jaakon terveyden. On aivan selvää, että Jaakko ei heitä hyväksynyt lähelleen vastaamaan hänen turvallisuudesta. Ehkä Olli-Pekka Koukkari hyväksyy hoitajikseen?

On erittäin tärkeää, että Jaakon ja vammautuneet ihmiset pääsevät valitsemaan avustavat työntekijänsä itse kotiinsa, kuten vammaispalvelulain turvaamat henkilökohtaiset avustajat.

Lisäksi Kainuun soten kotihoitoringin perustaminen erikoissairaanhoidon kautta Jaakolle on myös haasteellinen 50 km matkan takia Kajaanista. Sen vuodet 2017-18 osoittivat myös työntekijöiden vaihtuvuuden osalta, jo kulkeminen 3-vuorotyöhön on osalle liian vaikeaa. Kaikilla ei ole edes autoa käytettävissä, yhdelle hoitajalle järjestettiin jopa työsuhdeauton joulukuussa 2017. Toiselle itsepalkatulle vuonna 2019. Tämän takia on erittäin tärkeää työntekijöiden työsuhteiden jatkuvuuden ja motivaation yms. takia, että Jaakko saa valita työntekijänsä kotiinsa. Sitä Kainuun soten erikoissairaanhoidon lupaama hoitorinki ei toteuta ja takaa kokemuksen perusteella. Kaikki itse valitut työntekijät ovat olleet motivoituneita ja pitempiaikaisia kuin Kainuun soten keskussairaalan osoitetiedolla laittamat työntekijät. Ja yleensä heidät on saatu myös lähempää.

Lisäksi hoitoringin perustamisesta päätti Kainuun soten keuhkosairauksien erikoislääkäri heinäkuun alussa 2017, keskustelujen jälkeen. Hän ohjeisti tuolloin, että kotihoitorinkiä on ryhdyttävä heti perustamaan. Kainuun soten johtajat eivät noudattanut tätä ohjeistusta, senkin takia Jaakko joutui olemaan pitkään sairaalassa.

Jaakkoa yritettiin painostaa tekemään hoidonrajauksia, kieltäytymään hengityskonehoidosta. Vaikka Jaakko oli hoitotahdon ilmaissut vuodesta 2015 lähtien sairauden diagnosoinnin jälkeen.

Vielä lokakuussa 2017 tämä painostaminen jatkui kun Jaakko joutui teho-osastolle ja hengityskoneen ottaminen tuli ajankohtaiseksi. He halusivat tappaa Jaakon lokakuun alussa 2017, että Kainuun sote olisi säästänyt.

Tämän jälkeen Jaakko joutui odottamaan kaksi kuukautta osastolla lähinnä hengityskoneita, ennen kuin hän kotiutui 5.12.217 omasta tahdostaan. Tuossakin tilanteessa kotihoitorinki oli vajaamitoitettu, hoitajia tuli perässä kotiin ensin harjoittelemaan ja sitten työvuoroihin. Työntekijöiden vaihtelua on kaikissa kotihoitoringeissä, kuten kaikissa työpaikoissa.

Lisäksi Kainuun soten sopimusesityksessä (Anu Huttunen ja Kristiina Kanasen allekirjoitus) 24.6.2019 lukee: "ennen kotiutumista hoitoringin pitää olla vakiintunut ja hoidon järjestelyyn liittyvien käytänteiden sovitut Kainuun soten kanssa. Kainuun sote päättää hengityshalvauspotilaan kotona toteutettavan hoidon edellytysten täyttymisestä".

Tämän hyväksymällä Jaakolta olisi viety perusoikeuksia ja itsemääräämisoikeus päättää, missä hän haluaa asua ja elää ennen kuin saa lakisääteisiä palveluja kotiinsa (vastoin mm. YK:n vammaisten oikeuksien yleisjulistusta, sen Suomikin on hyväksynyt).

Tätä lakvastaista perusoikeuksien rajoittamista esitetään myös nyt Kainuun soten, Tiina Kiiltomäen ja lääkäri Olli-Pekka Koukkarin toimesta (Koukkarin lausunto 1.3.2020), jonka Tiina Kiiltomäki on referoinut nyt vain osittain lausuntoonsa hallinto-oikeudelle.

Kainuun soten vs. vammaispalvelujen vastuualuepäällikkö Tiina Kiiltomäen lausunto ja Olli-Pekka Koukkarin lausunto 1.3.2021 ovat ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien vastaisia, sekä vammaisten oikeuksien ja vammaispalvelulain vastaisia hengityshalvausstatuksen henkilölle. Samalla tavalla kuin sopimusesitys 24.6.2019 (hallintojohtaja Anu Huttunen ja lääkäri Kristiina Kananen).

Muilta osin asiassa on viitattu aikaisemmin toimitettuihin asiakirjoihin ja www.kainuu-uutiset.com -sivustolla käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
 

Liitteenä hallinto-oikeuteen on lähetetty mm. Kainuun soten laiton sopimusesitys 24.6.2019 sekä siihen laitetut alustavat korjausvaatimukset ja käyty keskustelu.

Terveysjohtaja toimineen Olli-Pekka Koukkarin lausunnon 1.3.2021 valheet ja virheet on käsitelty www.kainuu-uutiset.com -sivuilla.