Kainuun sote säästää painostamalla ihmisiä tekemään hoidonrajauksia

29.11.2021

Kainuun sote on painostanut pari vuotta sitten ALS:ia sairastavan miehen tekemään hoidonrajauksen. Mies oli ALS-diagnoosin jälkeen ilmoittanut tahtonaan että haluaa myös hengityskoneen kun sairaus etenee siihen vaiheeseen.


ALS-diagnoosin jälkeen Kajaani keskussairaala oli käynyt asiaan liittyvät keskustelut niin asiakkaan kuin myös hänen omaistensa kanssa. Ja kaikki omaiset olivat tienneet, että asiakas haluaa tarvittaessa myös hengityskoneen hengitystä tukemaan sairauden edetessä. Hoitotahto oli tehty hyvissä ajoin ennen sairauden etenemistä.


Kun asiakkaan tilanne heikkeni ja hengityskone tuli ajankohtaiseksi Kajaanin keskussairaala toimi. Kaikki ei mennytkään aikaisempien suunnitelmien ja hoitotahdon mukaan. Keskussairaala ilmoitti tylysti vain omaisille, että asiakas ei halunnutkaan hengityskonetta ja on kuollut.


Näin Kainuun sote suhtautuu sairaisiin ihmisiin. Se haluaa tarvittaessa "tappaa" ihmiset vastoin heidän aikasempaa hoitotahtoa, kun Kainuun soten pitää säästää.


Sitten nämä ovat muka terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisia. Jokainen voi jo miettiä missä he ns. ammattilaisia?


Kainuun soten budjetti 8,1 miljoonaa alijäämäinen


Kainuun soten tilinpäätös on ollut viime vuosina noin 2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt Kainuun soten budjetti vuodelle 2022 ilmoitetaan 8,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.


Budjetti on pyritty tekemään mahdollisimman suureksi, jotta valtio kuittaisi ja maksaisi kaikki siirtymävaiheeseen liittyvät menot tulevan ns. hyvinvointialueen nimissä, vuodesta 2023 lähtien.


Kainuun soten mukaan hyvinvointialueen rahoituksen taso laskettaisiin kuntien vuoden 2021 tilinpäätöksen ja vuoden 2022 talousarvion perusteella (Kainuun Sanomat 27.11.21).


Maire Ahopellon mukaan (em. lehti) "olisi tärkeää että kunnat ilmoittavat tämän tarvittavan kuntarahoituksen summan, niin silloin tämä alijäämä olisi kunnilta ilmoituksessa mukana".


Muutos hyvinvointialueiksi ei kuitenkaan mene niin, että kaikki ilmoitetut menot korvattaisiin valtion rahoituksella hyvinvointialueelle 2023 lähtien. Kainuun soten johtajat yrittävät näin vedättää Kainuun kuntia, kunnat kuitenkin joutuvat maksamaan kaiken sen, mitä valtio ei korvaa.


Kainuun soten talouden tasapainottamismenoja pitää kuitenkin leikata 2021-2024 kaikkiaan noin 3 miljoonaa euroa. Sekin tarkoittaa nimenomaan palvelu- ja henkilökuntaleikkauksia. Kainuun sote ei tietenkään leikkaa kustannuksia ylisuuresta esimiesportaastaan, osaamattomasta ja ylipalkatuista esimiehistä.


Kainuun kuntien maksuosuudeksi Kainuun sotessa ennustetaan tälle vuodelle noin 316 miljoonaa euroa. Vuodelle 2022 ennuste on 320,5 miljoonaa euroa eli kuntien osuus kasvaisi 1,5 prosenttia tältä vuodelta.


Kainuun soten tämän vuoden alijäämäksi arvioidaan 25 miljoonaa, mikä on 8,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ennustivat talousarvioesityksessään. Alijäämä on hyvin pitkään ilmoitettu aina pienempänä kuin mitä se on tullut olemaan eri vuosina. Näin Kainuun sote on aina saanut jälkikäteen maksajaksi kunnat eli veronmaksajat.


Tällainen ns. Kainuun hyvinvointialue pitäisi pyyhkäistä kartalta pois. Ei tämä tarjoa palveluja asiakkaille, jo 10 miljoonan säästöt pyyhkäisevät monien maakunnan kuntien palvelut pois. Ja tällä hetkellä Kainuun sote käyttää mielivaltaa, päättää ketkä saavat palveluja ja ketkä eivät. Kaikki tietävät, että ns. perseennuolijat pärjäävät Kainuun sote-kuntayhtymässä, kun pöydän takana on viranhaltija tai poliitikko. Valta pitäisi antaa asukkaille: palveluseteli ja päätösvalta mistä ostaa palvelut joihin on oikeutettu. Näin myös mielivaltaa harjoittava ja korruptoitunut julkinen sote-järjestelmä jäisi nuolemaan ns. näppejään.