Valitusluvan hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta, päätöksessä täyttä paskaa Jaakon oikeuksista

Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 3 kohdan mukaan sopimusosapuolien on osallistettava vammaissopimuksen toimeenpanon seurantaan vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt. Tätä tarkoitusta varten Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuuteen on perustettu pysyvä vammaisjaosto: vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea.

Oikeusasiamies suojelee, edistää ja seuraa yleissopimuksen täytäntöönpanoa oman toimivaltansa puitteissa. Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta (suojelu). Oikeusasiamies myös edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta toteutuu suurelta osin kanteluiden, omien aloitteiden ja tarkastuskäyntien kautta.

Oikeusasiamies on YK:n kidutusten vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukainen kansallinen valvontaelin (OPCAT). Tätä tehtävää hoitaessaan oikeusasiamies voi käyttää apunaan nimeämiään asiantuntijoita, kuten vammaisia henkilöitä, joilla on kansallisen valvontaelimen tarkastustehtävän kannalta merkityksellistä asiantuntemusta.

Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin kuuluu perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ja seuranta muun muassa laatimalla selvityksiä ja tutkimuksia perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Ihmisoikeuskeskuksen toimivalta ei ole rajattu yksistään viranomaistoimintaan, vaan edistäminen ja seuranta ulottuvat myös yksityisiin toimijoihin.

Vammaisyleissopimus

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Vammaisuuden määrittelyssä on keskeistä henkilön toimintakyvyn suhde ympäristöön. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan eikä lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely.

Eduskunnan oikeusasiamies

Hallinto-oikeuden lainvoiman saanut päätös 21.10.2020 oli yhtenevä YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja em. eduskunnan oikeusasiamiehen tulkintaan siitä.  Hallinto-oikeuden tuomari Tanja Valkosen 8.4.21 kanssa käydyn puhelinkeskustelun mukaan Kainuun soten yksilöasioiden jaoston päätöksen kumoaminen oli tehty asiakkaan terveydentilan perusteella, kun ei tarvitse sairaalahoitoa ja 21.10.2020 päätöksen mukaan mm. "riittävä huolenpito on mahdollista turvata avohuollon toimenpitein".

" Kananen Kristiina <kristiina.kananen@kainuu.fi> kirjoitti 5.7.2019 kello 13.43:

Jaakolla on totta kai oikeus pysyä hengityshalvauspotilaana. Siinä tapauksessa hänelle tarjotaan edelleenkin hoitorinki Kainuun soten kustannuksella mutta edellytyksenä on, että rinki perustetaan niin, että Jaakko tulee alkuun joko Sotkamon terveyskeskukseen tai keskussairaalaan ja kotiin siirrytään kun hoitajat ovat vakiintuneet. "

1. - Lääkäri Kristiina Kanasen mukaan Jaakko ei siis ole hengityshalvauspotilas. Hänellä on hengityshalvausstatus, mutta hän elää mahdollisimman normaalia elämää kotonaan terveydentilansa mukaan autettuna, kuten muutkin ihmiset. Näin hän myös puhui, kun Jaakko kotiutui 5.12.2017, kotona ei olla sairaalahoidossa.

2. - Myös Sotkamon terveyskeskuksen vuodeosasto on kaukana 'erikoissairaanhoidosta', vaikka siihen nyt hallinto-oikeuden juristit ja Kainuun soten valehtelevat viranhaltijat jatkuvasti viittaavat, että Jaakko tarvitsisi jatkuvasti 'erikoissairaanhoidon hoivaa ja hoitoa' (hallinto-oikeuskin 12.1.2022).

3. - Kysymys ei ole Jaakon eikä muidenkaan hengityslaitetta käyttävien ihmisten kohdalla 'erikoissairaanhoidon tarpeesta', kun tilanne on vakiintunut ja asiakas kotiutunut. Jaakko on kotiutunut 5.12.2017. Tätä myös Kristiina Kananen tarkoittaa em. viestillään, kysymys on vain siitä että miten hoitajia saadaan hoitorinkiin. Eikä sekään ole ollut sen suurempi ongelma Jaakon kohdalla kuin muidenkaan ko. asiakkaiden kotihoitoringeissä, mutta toisia ei käsitellä kuin Jaakkoa, heittopussina: osastolle, kotiin, osastolle jne., esimiesten mielialahäiriöiden mukaan.

4. - Suurin osa Jaakon normaalista hoiva- ja hoitotarpeista on muuta kuin erikoissairaanhoitoa, erikoissairaanhoidon palveluja käytetään ja on käytetty jos on tarvetta. Myös trakeakanyylin ja peg-letkun vaihdot on nevottu mm. läheiselle, myös ohjeistuksessa ne vaihtaa kuka tahansa opastuksen jälkeen. Ne tekee tarvittaessa myös Sotkamon kotipalvelun sairaanhoitaja, sitä palvelua ei ole tarvinnut kevään 2018 jälkeen.

5. - Tätä virheellistä ajatusta 'erikoissairaanhoidosta' hallinto-oikeudelle on syöttänyt erityisesti lääkäri Olli-Pekka Koukkari lausunnossaan 1.3.2021 sekä sosiaalivirkailijat Anna-Liisa Kainulainen, Tiina Kiiltomäki sekä Tarja Pääkkönen (Sotkamo) ja Maarit Rautiainen. Kainuun soten rekry ja esimiehet ovat myös palkanneet 2017-2018 muita kuin ns. terveydenhoidon ammattilaisia Jaakon kotihoitorinkiin.

 Lisäksi tässä 12.1.2022 päätöksessä ei nyt todeta, että "asiakkaan riittävä huolenpito on mahdollista turvata avohuollon toimenpitein". Se asia todettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lainvoiman saaneessa päätöksessä 21.10.2020. Näinkö Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden juristit nuolevat nyt Kainuun sotea ja sen viranhaltijoita?

Ja mihin perustuu myös se oikeus, että hallinto-oikeus muuttaa hallinto-oikeuden aikaisemman lainvoiman saaneen päätöksen? Juristit vaihdetaan? Onko Kainuun sote tai AVI yms. vaikuttanut tähän?

JHL: päivittäisissä toimissa auttaminen kuuluu laajasti henkilökohtaisen avustajan tehtäviin.

Vammaispalvelulain 8 c pykälän 1 momentissa todetaan, että "henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella 1) päivittäisissä toimissa...”

 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden (12.1.2022) mukaan päivittäisissä toimissa auttaminen ei kuuluisikaan Jaakon henkilökohtaisten avustajien tehtäviin.

 Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton (JHL) mukaan nämä em. tehtävät kuuluvat nimenomaan henkilökohtaisen avustajan tehtäviin ja myös hoidollisia tehtäviä voidaan erikseen tarkemmin sopia työsopimukseen.

JHL:n ohjeistusta henkilökohtaisesta avustajasta:

JHL: "Avustamisella tarkoitetaan sellaisia toimia, joita työnantaja itse tekisi, ellei hänen vammansa sitä estäisi."

- Jaakko hoitaisi myös talvella lumityöt ja kesällä puutarhatilansa hoitamisen, ellei hänen vammansa sitä estäisi. Nyt ne hoidan minä, läheinen, ja autan häntä myös ympäri vuorokauden 24/7. Lisäksi hän liikkuisi päivittäin ulkona sähköpyörätuolilla ja autolla.

 JHL: "Laissa mainittuja päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen, ystävien tapaaminen, asiointi.”

 JHL: "Henkilökohtaisen avustajan pääasialliset työtehtävät ja työnkuva on määriteltävä työsopimuksessa."

 JHL: "Henkilökohtaisen avustajan työn sisällöstä on vaikeaa antaa yleistä kuvausta. Periaatteena on, että jokainen työnantajana toimiva henkilö määrittelee työtehtävät itse."

 JHL: "Henkilökohtaisen avustajan työ tapahtuu työnantajan kotona tai kodin ulkopuolella esimerkiksi työpaikalla, oppilaitoksissa ja harrastuksissa."

 JHL: "Tavallisia avustajan työnkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneissä avustaminen ja itsehoitoon liittyvät asiat.”

 JHL: "Avustajan työtehtäviin kuuluvat usein myös arkiset kotityöt kuten siivous, ruoanlaitto ja kauppa-asiointi. Usein työhön kuuluvat myös luottamukselliset asiat, esimerkiksi pankkiasiointi, kommunikoinnissa avustaminen, työssä ja harrastuksissa mukana oleminen, erilaisiin tapahtumiin osallistuminen sekä puuttuvina aisteina toimiminen kuten ympäristön kuvailu."

 JHL: "Huomioitavaa on myös se, että jotkut työtehtävät voivat vaatia erityistä ohjeistamista."

 JHL: "On muistettava, että työnantajalla on ensisijainen työnjohto-oikeus. Työnantajan määräämistä tehtävistä ei tulisi kieltäytyä, jos ne eivät ole laittomia tai hyvän tavan vastaisia.”

 JHL: "Työnantaja on lähtökohtaisesti juridisessa vastuussa itsestään ja tekemisistään."

 JHL: "Avustaja ei ole vastuussa esimerkiksi työnantajansa terveyskäyttäytymisestä. Monet vammat ja pitkäaikaissairaudet vaativat jatkuvaa lääkitystä, jolloin lääkkeiden käyttö usein arkipäiväistyy. Lääkityksen ottaminen tai laiminlyönti on työnantajan omalla vastuulla, ellei työsopimuksella ole sovittu hoidollisista tehtävistä."

 - Eli työsopimuksella voidaan sopia hyvin tarkasti myös hoidollisia tehtäviä. Mitä tämä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden juristien toiminta on 12.1.2022 päätöksessä? Mitä keskusteluja he ovat käyneet puhelimitse?

 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden em. juristit eivät ole päätöksensä mukaan edes ymmärtäneet, että henkilökohtaisessa avussa on kysymys työntekijän ja työnantajan välisestä keskinäisestä työsopimuksesta.

 Kainuun sote-kuntayhtymä on "vedättänyt" heitä valheillaan. Ne valheet löytyvät mm. sosiaalivirkailijoiden Anna-Liisa Kainulaisen, Tiina Kiiltomäen ja Tarja Pääkkösen lausunnoista ja tietysti myös entisen sote-lääkäri Olli-Pekka Koukkarin 1.3.2021 antamasta virheellisestä ja valheita sisältävästä lausunnosta. Käsitelty kaikki mm. www.kainuu-uutiset.com

Mistä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa juristeillä jo "puristaa", kun vaikeasti vammautuneelta haluttaisiin kieltää laittomasti keskeisimmät henkilökohtaisen avustajan tehtävät päivittäisissä toimissa? Onko näillä jo kieli ruskea?

 Kainuun sote ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ovat rajanneet pois kaikki hoiva- ja hoitotehtävät Jaakon auttamisesta kotonaan. Vaikka lähes kaikki vaikeasti vammaiset ihmiset kotona ollessaan kuuluvat myös erikoissairaanhoidon alaisien palvelujen piiriin, kun niitä tarvitsevat.

 Kainuun soten em. viranhaltijoiden ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mielestä vaikeasti vammaisten ei tarvitse mm. peseytyä, käydä paskalla tai kusella, ei tarvitse syödä, ei ottaa säännöllisiä lääkkeitä, liikkua, pitää siisteydestä huolta yms. Ei tarvitse apua siirtymisiin sähkönostimella, kun fysioterapeutitkin tekevät sitä vähintään kahdella henkilöllä, minä nostan yksin.

 Näin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mielestä Jaakkoa saisi kohdella. Kiristävät näilläkin päätöksillä sairaalahoitoon vastoin hänen tahtoaa, kun eivät anna oikeutta lainsäädännön turvaamiin palveluihin hänen kotiinsa. Hyväksyisivätkö he sen itselleen? Erittäin paskaisiksi he itse ainakin jäisivät yms., kun eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää päivittäisiä toimia vaikeasti vammaisen kohdalla. Toki he saisivat erityiskohtelun, tavalliset ihmiset eivät.

 Lääkäri Olli-Pekka Koukkari valehtelee lausunnossaan

Lisäksi hallinto-oikeus on käyttänyt Olli-Pekka Koukkarin lausuntoa: "1.3.2021 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan maaliskuussa 2019 valittajan kotiin ei ole pystytty järjestämään hoitajaa, joten hoidon järjestämiseksi on ehdotettu siirtymistä osastolle."

Tämä on täysin virheellinen väite, vale. Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle on toimitettu vahvistetut työvuorolistat 18.3.2019 alkaen, hoitajia oli. Kainuun sote päätti ilman mitään ennakkokeskustelua, ilman asiakkaan kuulemista, omassa kokouksessaan iltapäivällä 15.3.19 että he lakkauttavat Jaakon kotihoitoringin, vaikka oli hoitajia.

 Lisäksi kaikki työntekijät on opastettu Jaakon kotona hänen yksilöllisiin hoito- ja auttamistehtäviin aina, jo vuodesta 2015 lähtien henkilökohtaiset avustajat ja myös 5.12.2017 lähtien kun hän kotiutui hengityskoneen kanssa.

 Jaakon itsensä palkkaamien ja hänen maksamien työntekijöiden työsopimuksissa 15.3.2019 jälkeen lukee työtehtävät kohdassa "henkilökohtainen auttaminen ja hoito", työtehtävät on sovittu työntekijän ja työnantajan välillä.

 Niihin ei tarvita sos.työntekijöiden Anna-Liisa Kainulaisen, Tiina Kiiltomäen ja Tarja Pääkkösen sairaita mietteitä, mitä he ovat omissa lausunnoissaan todenneet, myös hallinto-oikeudelle.

 Jaakon itse palkkaamien työntekijöiden taustat ovat mm. fysioterapeutti, lähihoitaja ja erikoissairaanhoitaja. Työntekijävalinta on asiakkaan oikeus työnantajana myös vammaispalvelujen henkilökohtaisten avustajien osalta, ne eivät ole näiden em. kierojen viranhaltijoiden valittavissa, onneksi.

 Kainuun sote hakee jatkuvasti tarpeen mukaan työntekijöitä muihin kotihoitorinkeihin. Työntekijävajetta on kaikissa työyhteisöissä ja opastus on aina asiakkaan kotona. Esimerkiksi loppukesällä 2021 työpaikkailmoituksen (työtehtävän aloittamiseksi ilmoitettiin 6.9.2021, heti kun sopiva löytyy), kohteena olevien Leinostenkaan kohdalla asiakasta vaadittu siirtymään osastolle opastamista tai 'hoitoringin' uudelleen käynnistämistä varten. Vaihtuvuutta on kaikissa työpaikoissa. On vain niin, että kun sukunimi on Leinonen niin saa erikoiskohtelua, vrt. Jaakko.

 Em. ilmoituksessa todetaan mm. että "työhön tarjotaan hyvä perehdytys" ja se on tehty ja tehdään aina asiakkaan kotona. Samalla tavalla Kainuun sote olisi voinut edetä Jaakon kotona myös 15.3.2019 lähtien. Mutta heillä oli aivan muut umpikierot tavoitteet Jaakon kohdalla.

 Kristiina Kananen esitti, että Jaakkoa rupeaisi hoitamaan sairaalaosastolla opiskelijat, eli hänestä olisi tehty opiskelijoiden "harjoittelukappale" keskussairaalaan keväällä 2019. Tämä paljastui vasta myöhemmin Pasi Hirvikosken (AVI, Pohjois-Suomi) lausunnossa, hän tyrmäsi opiskelijoiden käytön sairaalassa. Tämä on sitä hallinto-oikeuden juristien peräänkuuluttamaa 'erikoissairaanhoidollista hoitotyötä' opiskelijoilla Jaakolle ja sekin olisi ollut laitonta!!

 - Ja em. työpaikkailmoituksessa lukee "hoito toteutetaan itsenäisesti potilaan omassa kodissa". Näidenkin hoitajien työ on itsenäistä, se ei ole ryhmätyötä, osastotyötä. Lisäksi työpaikka pyrittiin ilmoituksen mukaan täyttämään mahdollisimman nopeasti, eli työntekijävajetta oli hoitoringissä.

Tarja Pääkkösen lausunnot

Pertti Granqvist toteaa Sotkamon ja Kainuun soten vammaispalveluista mm. seuraavaa:
 

"Oletin vammaispalvelun olevan meidän vammaisten tuen ja turvan, neuvojen ja ohjeiden antaja. Oletus oli väärä. Vammaispalvelu taistelee kaikin tavoin vammaisia vastaan. Kärjistetysti ilmaistuna vammaispalvelu on meidän vammaisten päävihollinen."

"Kaikki vammaiset eivät pysty etujensa perään kyselemään. Sellaisia ihmisiä on helppo kyykyttää. Ja meitä myös kyykytetään ja katsotaan ylen."

"Jostain kertoo sekin, ettei Sotkamon vammaispalvelujen edustaja tai hänen varahenkilönsö ole osallistunut Vanhus- ja vammaisneuvoston kokouksiin."

"Jos tämä pitää paikkansa, eikä soten viranhaltijat ja luottamushenkilöt asiaan ole puuttuneet, niin ei voi muuta kuin todeta soten hallinnon olevan munatonta, hampaatonta ja kädetöntä."