Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin toiminta

Päivitetty 3.12.2023

Maija Sakslinin mukaan sairauden takia vammautunutta ihmistä Kainuun keskussairaalan johto saa kiusata, painostaa ja uhkailla jopa pakkokeinoilla, kun ihminen haluaa olla kotonaan. Siinä ei ole Sakslinin mukaan mitään moitittavaa.

Eli näin saa ihmisiä ja vammautuneita kohdella Sakslinin mukaan Suomessa, kun he haluavat olla kotonaan. Kotieläimiäkin kohdellaan paremmin, niiden oikeuksia turvaa eläinsuojelulaki.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kyllä puuttumassa yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien toimintaan ja tekee ns. tarkastuskäyntejä niihin lähes jokaisesta ilmoituksesta. 

Julkisen sektorin toimintaa tämä virasto ei valvo, vaikka tutkimuksissakin on todettu että niissä on epäkohtia enemmän. Tämäkin Jaakon tapaus todistaa, että Maija Sakslin on perustanut päätöksensä kokonaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Pasi Hirvikosken lausuntoon ja yhteenvetona näiden toiminnasta voi todeta, että kaikki hyväksytään, kun ”korppi ei korppia noki”.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei edes tutkinut asiaa, hän uskoi vain valehtevan Pohjois-Suomen AVI:n Pasi Hirvikosken lausuntoa.

Eduskunnan oikeusasiamies (EOAK) antoi tässä kanteluasiassa päätöksen 19.5.2020 (EOAK/3356/2010-31). Lisäksi he joutuivat antamaan useita vastauksia jälkikäteen.

Maija Sakslin ei mm. antanut ennen lausuntoaan asiakkaan kommentoida AVI:n Pasi Hirvikosken, lääkäri Kristiina Kanasen, hallintoylilääkäri Esa Ahosen sekä hoitajien Lahja Leinosen ja Riitta M. Leinosen asiakasta ja kotiolosuhteita törkeästi leimaavia ja virheellisiä lausuntoja.

Lisäksi selvisi, että apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei ollut pyytänyt edes em. lausuntojen kaikkia liitteitä edes itselleen.

Asiakaskin sai ne myöhemmin Kainuun Sotelta, kun eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa niitä ei ollut. Niillä liitteillä oli kyllä osattu leimata asiakasta ja kotioloja mm. Pasi Hirvikosken ja Kristiina Kanasen virheellisissä lausunnoissa.

Jälkikäteen, Maija Sakslinin toiminnan takia, kanslia joutui antamaan useita kirjevastauksia: kirjevastaukset 27.5.2020 (EOAK/3688/2020), 12.6.2020 (EOAK/3952/2020), 15.6.2020 (EOAK/3852/2020, 10.7.2020 (EOAK/4639/2020), 13.8.2020 (EOAK/5487/2020), 2.9.2020 (EOAK/5486/2020, 30.9.2020 (EOAK/6439/2020).

Lisäksi Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) johtaja Maria Siuruan vastasi 6.10.2020. Hän perustelee ko. virkamiesten valehteluoikeutta sillä että he toimivat virkavastuulla. Hänen mukaan he siis eivät muka pysty valehtemaan?

Kirjeissä eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille on todistettu ko. virkamiesten kohdalla niin virheet kuin valheetkin. Eikä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia toimi näköjään sen kummemmin.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei ole tutkinut ko. asiaa. Hän oli vain pyytänyt lausunnon Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta, Pasi Hirvikoskelta. Se todetaan eduskunnan oikeusasiamiehen em. vastauksissa, vastaus perustuu vain Hirvikosken lausuntoon.

Ja Pohjois-Suomen AVI:n Pasi Hirvikoski valehtelee lausunnossaan, kuten Kainuun soten hallintoylilääkäri Esa Ahonen, lääkäri Kristiina Kananen sekä hoitajat Riitta M. Leinonen ja Lahja Leinonen. Heidän omia tavoitteitaan varten, eli sitä ns. virkavastuuseen liittyvää valehtelua.

Pohjois-Suomen AVI:n johtaja Maria Siurua (6.10.2020, PSAVI/6605/2020) toteaa liitteenä olevassa vastauksessa, että koska virkamiehet toimivat virkavastuulla, he eivät voisi valehdella: "virkamies on lausuntoa antaessaan toiminut virkavastuulla ja hänellä on totuudessapysymisvelvollisuus".

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei tutkinut ko. virkamiehen toimintaa asiassa, vaikka Siurua myös näin toteaa. Ehkä siksi, että tutkimisen tuloksena olisi jouduttu nostamaan virkarikossyytteet ko. viranhaltijoiden valehteluista. 

Eduskunnan oikeusasiamies ei vaivautunut edes tutustumaan asiakkaan potilastietoihin ennen vastaustaan, saati että olisi ollut yhteydessä asiakkaaseen. Valitusasiassa siihen hänellä olisi ollut oikeus, jopa velvollisuus, kun asia pitäisi käsitellä tapauskohtaisesti ja myös asiakasta kuullen.

Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei ole myöskään pyytänyt edes itselleen kaikkia lausunnoissa mainittuja liitteitä. Ei edes siis tarkistanut niitä (em. kirjevastaukset todistavat). Myös asiakas sai liitteet vasta elokuussa 2020 Kainuun soten kautta, kun niitä ei eduskunnan apulaisoikeusasiamiehellä ollut ennen hänen päätöksen tekoaan (soten lähete asiakirjoista 29.7.2020).

Eduskunnan oikeusasiamies ei toimittanut niitä, ei mitään, ei myöskään kommentoitavaksi Jaakolle, ennen päätöstään 19.5.2020. Sen sijaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kyllä antanut jatkoaikaa Pohjois-Suomen AVI:lle syksyllä 2019, ja vastaukset todistavat, että edes kaikkia toimittamiamme lisäyksiä ei ole otettu huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä, eikä edes siitä ole ilmoitettu asianosaiselle.

Lisäksi esimerkiksi vastine Maire Ahopellon joulukuussa 2019 toimittamaan kirjeeseen on jätetty ottamatta huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen käsittelyssä, vaikka Sakslin antoi päätöksensä vasta 19.5.2020. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies ei toimittanut osa-asiassa edes valituskelpoista päätöstä, ennen sen vaatimista erikseen lokakuussa 2020.

Maija Sakslinin lausunto sallii vammaisten törkeän kohtelun Suomessa

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin vastauksessa 19.5.2020 (EOAK/3356/2019) todetaan, että "ei ole tullut ilmi Kainuun soten lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä".

Tämän hän toteaa, vaikka:

-Perustuslaki 6 pykälä: ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti.

-Perustuslaki 7 pykälä: on loukattu, painostettu ja uhkailtu pakkokeinoilla Kainuun soten ja mm. lääkäri Kristiina Kanasen toimesta.

-Perustuslain 19 pykälä 3 momentti: asiakkaalle ei ole turvattu riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kotiin, vrt. 6 pykälän mukainen yhdenvertaisuus ja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, kuuleminen ja päättäminen yhteisymmärryksessä vaihtoehtoisista hoitoratkaisuista. Eikä ole kunnioitettu asiakaslähtöisyyttä Jaakon tarvitsemien palvelujen osalta.

Asiakas esitti jo loka-marraskuussa 2017 erillissopimusta tai ostopalvelusopimusta palvelujensa järjestämiseen kotonaan. Maire Ahopelto kieltäytyi sillä perusteella, että Kainuun sote itse järjestää ja turvaa asiakkaan tarvitsemat palvelut kotiin.

- YK:n yleissopimus (vammaissopimus, 1 artikla): "edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille ihmisoikeudet täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden arvon kunnioittamista". 

Tämäkään ei ole toteutunut asiakkaan kohdalla, ei ole mm. kohdeltu yhdenvertaisesti, eikä edes henkilön ihmisarvoa kunnioittavasti.

- Em. sopimuksen 5 artiklassa korostetaan yhdenvertaisuutta lain edessä ja korostetaan, että "ovat oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin ja ovat oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin perustuvaan suojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perustuviin etuihin".

 - Jaakon edut eivät ole yhdenvertaiset muihin nähden, ei kohdella samalla tavalla.

- Ja yhdenverraisiin lakiin perustuviin etuihin kuuluvat myös asiakasmaksulain mukaisesti oikeus ilmaiseen hoitoon (pitää sisällään myös työntekijät) ja oikeus kotihoidon ylläpitokirvaukseen, jotka Kainuun sote katkaisi 15.3.2019 ja 31.7.2019.

- Em. sopimuksen 25 artiklassa korostetaan terveydenhuoltopalveluja ilman syrjintää, joita vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti vammaisuutensa vuoksi.

- Ei ole toteutunut Jaakon kohdalla, "vammaisuuden vuoksi". Kainuun sote jätti Jaakon yksipuolisesti sopimuksettomaan tilaan 15.3.2019 päätöksellään, eli heitteille.

Lisäksi artiklan C-kohdan mukaan palvelut tulee järjestää mahdollisimman lähellä ihmisten omia yhteisöjä, eli myös kotona ja kotihoitoa tulee tukea, kun pärjää autettuna kotonaan.

- Ei ole toteutettu Jaakon kohdalla. Hänet yritettiin painostaa sairaalaan lopettamalla kotiutumiseen 5.12.2017 sovitut tukitoimet keskussairaalan yksipuolisella päätöksellä 15.3.2019.

Terveydenhuoltolain 8 pykälän mukaan "terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua".

- Ei ole ollut, mm. tukipalvelut kotiin katkaistiin 15.3.19 päätöksellä. Jätettiin ns. heitteille, vastaamaan itse kotihoidostaan ja tarvitsemastaan avustaan.

Lain 8 a pykälä korostaa potilaan etua palvelujen järjestämisessä.
- Ei ole toteutunut Jaakon kohdalla. Ei ole ollenkaan otettu huomioon asiakkaan tahtoa ja etua.

Em. lain 10 pykälä korostaa palvelujen järjestämistä asukkaan hyvinvointia, potilasturvallisuutta ja myös sosiaalista turvallisuutta korostaen.

- Jaakon kohdalla ne eivät ole toteutuneet 15.3.2019 päätöksellä.  Asiakkaan tahtoa saada kotona olemisen tukitoimia niin kuin muut ja niin kuin hallinto-oikeuskin on todennut 21.10.2020 ”avohuollon tukitoimilla”, ei ole haluttu kunnioittaa mitenkään Jaakon kohdalla.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 3 pykälä korostaa, että ketään ei syrjitä, ja että on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Hänen "hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan".

- Ei ole toteutunut asiakkaan kohdalla, lääkärit ja eräät laillistetut hoitajat ovat uhkailemalla pyrkineet painostamaan asiakasta hänen kotonaan. Sote on tehnyt 15.3.2019 päätöksen loukkaamalla myös asiakkaan ihmisarvoa ja ei ole pyrkinyt kunnioittamaan asiakkaan perusoikeuksia ja tahtoaan, saada päättää olla kotonaan ja saada sinne tukitoimia.

- Lain 6 pykälän mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan: "Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla."

Hengityslaitepotilailla on Suomessa ostopalvelu- tai erillissopimuksia tukipalvelujen järjestämiseksi kotona (Hengityslaitepotilaiden liitto, nyk. Hengityksen tuki ry.). Sitä asiakkaan kohdalla esitettiin loka-marraskuussa 2017. Kainuun soten johtaja Maire Ahopelto kieltäytyi siitä ja lupasi kotihoidon kaikki tukipalvelut soten järjestäminä.

- Tästä lupauksesta/ sopimuksesta Maire Ahopelto ei pitänyt enää kiinni 15.3.19. Asiakas yritettiin painostaa sairaalahoitoon eikä asiallisesta erillissopimusta ole valmisteltu. Eivätkä he ole siitä halunneet edes neuvotella korjausesitystemme jälkeen.

- Kainuun sote jätti asiakkaa näin tyhjän päälle 15.3.2019, ilman vaihtoehtoista kotihoidon järjestämistä. Ja tätä toimintaa jatkaa myös vammaispalvelujen sos.työntekijä Tarja Pääkkönen ja hänen esimiehensä Anna-Liisa Kainulainen ja Tiina Kiiltomäki.

Asiakkaan itsemääräämisoikeutta saada yhdenvertaisia tukitoimiaan kotiinsa, niin kuin muutkin, ei ole kunnioitettu.

Koska sairaanhoitopiiri ei halunnut turvata kotihoitoa (Kainuun soten päätös 15.3.2019), asiakkaan kanssa olisi pitänyt ennen muutoksia ja työsuhteiden katkaisemista käynnistää yhdessä sopimusneuvottelut ns. erillissopimuksesta tai ostopalvelusopimuksesta.

Erillissopimusta asiakas esitti parhaaksi ratkaisuksi jo ennen kotiutumista 5.12.2917. Se olisi jo silloin parhaiten mahdollistanut mm. aikaisemmin 2015-17 toimineiden tuttujen henkilökohtaisen avun henkilöiden jatkamisen hänen avustajina kotihoidossa 5.12.217 lähtien.

Kainuun soten ja Maire Ahopellon päätöksen (Kristiina Kanasen merkinnässä 26.11.2017) takia asiakkaan luotettavia avustajia hakeutui muihin töihin. Hengityslaitepotilaiden liitollakin on suositukset henkilökohtaisen avun henkilöistä. Asiakkaan kohtelu ei ole ollut yhdenvertaista Kainuun soten muihin hengityshalvauspotilaisiin nähden. 

Asiakkaan tahto olla kotonaan on ollut aina vahva

Sairaanhoitaja Marja Leena Schroderuksen hoito- ja palvelusuunnitelma asiakkaan kohdalla 13.12.2017 todistaa mm., että "asiakas haluaa olla turvallisesti kotonaan kuolemaansa saakka".

Kainuun soten johto, päätöksellään 15.3.2019 joka saatiin tietoon vasta johtaja Maire Ahopellon kirjeessä joulukuussa 2019, ei halunnut kunnioittaa tätä asiakkaan tahtoa.

Lisäksi myös fys.terapeutti Eeva Korhosen potilastietomerkintä 14.12.2017: "Asiakas moneen kertaan ilmaisee tyytyväisyytensä, että saa olla kotona."

Myös teho-osaston erl Anne Lätin merkintä 9.10.2017, joka korostaa asiakkaan hoitotahtoa hyvään hoitoon, "haluaa kaiken mahdollisen hoidon perussairauteensa" ja että potilaan tahto on vankkumaton myös respiraattorihoitoon ja että "potilaan toivomus on saada hoitorinki kotiin".

Taustatietoihin on todettava myös, että Kajaanin keskussairaalan asiakasta hoitaneet lääkärit, varsinkin neurologit pyrkivät sairauden edetessä kohti hengityskonevaihetta jatkuvasti esittämään hänelle, että hän kieltäytyisi hengityskonevaiheesta ( olen ollut asiamiehenä kaikilla lääkärikäynneillä ja ko. keskusteluissa vuodesta 2015 lähtien). Jo 2015 neurologikäynnin jälkeen Jaakko totesi, että "saavat hoitaa niin kauan kuin sydän sykkii".

Asiakkaan painostaminen hoitorajausten tekemiseen/ kieltäytymiseen hengityskonehoidosta oli erittäin painostavaa kesällä 2017 viikon osastohoidon aikana (kesä-heinäkuun vaihteessa) erityisesti neurologi Milla Kinnuselta.

Lisäksi vielä syksyllä lokakuussa 2017 eräs neurologi suositteli vain hoitoja ilman hengityskonetta, vaikka asiakas oli jo aiemmin ilmaissut hoitotahtonsa. Tämä lääkäri toi asiakkaan huoneeseen teho-osastolle Raamatun ja sanoi mm. että "kyllä jumala hoitaa". Joitakin päiviä myöhemmin hoitajat kysyivät, että saisivatko viedä raamatun pois teho-osaston pöydältä. Ja saivat, Jaakko ei ollut sitä pyytänyt.

Tällaista negatiivista suhtautumista on ollut Kainuun soten lääkäreiltä asiakkaan oikeuteen saada elää, oikeutta hoitoihin ja hänen elämänhaluaan kohtaan.

Lisäksi aktiivinen eutanasia on Suomessa kiellettyä, mutta Kainuussa aktiivista eutanasiaa ko. tapauksissa esitetään vielä hengityskoneiden kanssa eläville asiakkaille, jotka ovat tahtonsa aikaisemmin ilmaisseet, että sotelle ei tulisi kuluja.

Taustaa

Jaakko siis kotiutui 5.12.2017. Hoitorinkiä täydennettiin tulevina kuukausina uusilla työntekijöillä tarpeen mukaan, kuten muuallakin Suomessa työntekijätilanteen muuttuessa. Esimerkiksi espoolaisen Riku Mattilan haastattelussa todettiin elokuussa 2018, että hänellä oli ollut yli 30 työntekijää jo siihen mennessä vuonna 2018.

Totta kai työntekijätilanne vaihteli monesta syystä, niin myös asiakkaan luona vuonna 2018: eräät eivät noudattaneet mm. hoito- ja hygieniaohjeita ja saivat palautetta vetäen "herneen nenäänsä", eräät uhkailivat asiakasta hänen kotonaan, esittivät perättömiä syytöksiä, muuttivat muualle Suomessa, halusivat vaihtevampaan työhön, työterveyshuolto kielsi vuoro- ja yötyön, jotkut vaihtoivat alaa jne.

Tilanne oli ja on ollut aivan sama myös muissa Kainuun soten alueen kotihoitoringeissä ja jopa pahempi kuin Jaakon kotona. Esimerkiksi Kajaanin Teppanassa, Korholanmäellä ja Vuokatissa on ollut aivan samanlaista työntekijävajetta.

Lisäksi esim. Korholanmäellä hoitajat ovat riidelleet keskenään, niin että ulkopuolinen on joutunut menemään selvittämään tilannetta. Lisäksi omainen tehnyt vuorokausia putkeen työvuoroja, silti ei ole yritetty painostaa sairaalahoitoon. Sotkamon Vuokatissa on haluttu omaisesta eroon hoitoringissä ja lomia olisi haluttu perua hoitajatilanteen takia. 
 

Kesän 2018 aikana Kajaanin keskussairaala yritti salaa jo järjestää Jaakon hoitoa keskussairaalaan. Tämä paljastui vasta heidän toimittamista lausunnoista eduskunnan oikeusasiamiehelle kanteluasiassa 2019-20.

Lisäksi tuolloin elokuussa 2018 Kristiina Kananen yritti painostaa asiakasta heidän mielihalujen mukaan toimimaan ja menemään sairaalan osastohoitoon, hän uhkaili jopa pakkokeinoilla sähköpostiviestissään.

Vuoden 2018 aikana soten työntekijänä nostin esille myös mm. työvuorosuunnitteluun, työaikoihin ja ylitöiden laittomaan teettämiseen liittyviä epäkohtia sekä vaadin myös laittoman epäpätevyysalennuksen poistamista. Kirjoitin asioista soten työntekijänä myös Kainuun soten johtaja Maire Ahopellolle 29.11.2018. Hän ei ole vastannut viestiini vielä tähän päivään mennessään.

Sen sijaan Maire Ahopelto oli pyytänyt vastineet esimies Lahja Leinoselta, osastohoitaja Riitta M. Leinoselta ja lääkäri Kristiina Kanaselta. Nämä vastineet paljastuivat meille vasta eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun yhteydessä, Maija Sakslinin lausunnon/ päätöksen jälkeen, lausuntoja erikseen vaatimalla.

Tästä Kainuun soten suhtaumisesta hengityshalvauspotilaiden ja asiakkaan kotihoitoon kertoo hyvin Kristiina Kanasen lausunnon alku Maire Ahopellolle. Kristiina Kananen suhtautuu asiakkaan hoitoon vain jonakin "show" -toimintana, kuten on kirjoittanut 29.11.2018.

Eipä siis ihme, että myös Kainuun keskussairaalan ensiavussa ALS:ia sairastavasta on ensimmäiseksi lääkäri todennut, että "tämähän on kuoleva". Kun ihminen on hakeutunut akuutin terveysongelman takia ensiapuun! Omaisen vastaus oli ollut terävä: "niinhän me kaikki".

Mikäli omaisia ja läheisiä ei ole näitä sairauden takia vammautuneita ihmisiä puolustamassa, niin heitä kohdellaan huonommin kuin eläimiä ainakin Kainuun soten toimesta!

Jaakon kohdalla painostus alkoi jo ALS-diagnoosin varmistuttua 2015. Siitä lähtien lähes kaikki häntä hoitaneet lääkärit yrittivät useasti saada hänet tekemään hoidonrajauksia, että ei haluaisi tarvittaessa hengityskonetta.

Vuonna 2017 painostus koveni entisestään keskussairaalan toimesta, jo kesällä 2017 neurologi lähes huusi asiakkaan kasvojen yläpuolella sairaalasängyn äärellä keuhkopoliklinikalla, että "ethän sinä halua hengityskoneeseen..., sairaalaan loppuajaksi sänkyyn ja hengityskoneeseen..." Hoitaja totesi jälkikäteen, että "on se hyvä että joku pitää näiden ihmisten puolta".

Lokakuussa 2017, kun asia tuli ajankohtaiseksi, niin vielä tuolloin neurologit esittivät hänelle hoidonrajauksia ja aktiivista eutanasiaa. Ja kaikki tämä ihmisarvoa kunnioittamatta ja velkaisen Kainuun Soten säästötavoitteiden takia.
- Ja projekti, kotihoitoringin järjestelyt kestivät 2 kuukautta ja Jaakko kuitenkin kotiutui vajaalla työntekijämäärällä 5.12.2017, hoitajia tuli perässä. Lisäksi kaikkien avustavien työntekijöiden opastaminen ja neuvominen on tapahtunut aina Jaakon kotona 5.12.2017 lähtien. 

Ja loppu onkin historiaa, kun Jaakko kotiutui hengissä 5.12.2017 omaan kotiinsa. Ilman omaisia ja läheisiä Kainuun sote olisi halunnut tappaa hänetkin ilman ko. hengityskonehoitoa.

Aktiivinen eutanasia on Suomessa kiellettyä, mutta siihen pyrkivää tavoitteellista toimintaa tämä on ollut kaikkine painostusyrityksineen Kainuun sotella. Vielä kesällä 2018 neurologi soitti läheiselle tämän kaupassa olessa, ja ainut kysymys oli että "onko hoitotahto vielä entinen".

Näin Suomessa toimitaan ja sen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin hyväksyy.

Lainsäädäntövertailua

- Laki (734/1992) ja vastaava asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) 22 pykälä.

- Laki potilaan potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).


- Perustuslaki 6 pykälä: ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti.


- Perustuslaki 7 pykälä: on loukattu, painostettu ja uhkailtu pakkokeinoilla Kainuun soten ja mm. lääkäri Kristiina Kanasen toimesta.


-Perustuslain 19 pykälä 3 momentti: asiakkaalle ei ole turvattu riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kotiin, vrt. 6 pykälän mukainen yhdenvertaisuus. Asiakas esitti jo loka-marraskuussa 2017 erillissopimusta palvelujensa järjestämiseen kotonaan. Maire Ahopelto kieltäytyi sillä perusteella, että Kainuun sote järjestää ja turvaa asiakkaan tarvitsemat palvelut kotiin.

- YK:n yleissopimus (vammaissopimus, 1 artikla) "edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille ihmisoikeudet täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden arvon kunnioittamista".

- Ei ole toteutunut asiakkaan kohdalla, ei ole mm. kohdeltu yhdenvertaisesti, eikä edes henkilön ihmisarvoa kunnioittavasti.
 

- Em. sopimuksen 5 artiklassa korostetaan yhdenvertaisuutta lain edessä ja lain mukaan ja että "ovat oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin ja ovat oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin perustuvaan suojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perustuviin etuihin".

- Asiakkaan edut eivät ole yhdenvertaiset muihin nähden, ei kohdella samalla tavalla.

Em. sopimuksen 25 artiklassa korostetaan terveydenhuoltopalveluja ilman syrjintää, joita vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti vammaisuutensa vuoksi.

-Ei ole toteutunut Jaakon kohdalla, "vammaisuuden vuoksi", hänet Kainuun sote jätti yksipuolisesti sopimuksettomaan tilaan 15.3.2019 päätöksellä.

-Lisäksi artiklan C-kohdan mukaan palvelut tulee järjestää mahdollisimman lähellä ihmisten omia yhteisöjä, eli myös kotona ja kotihoitoa tulee tukea.

- Ei ole toteutettu asiakkaan kohdalla, hänet yritettiin painostaa sairaalaan lopettamalla kotiutumiseen 5.12.2017 sovitut tukitoimet.

- Terveydenhuoltolain 8 pykälän mukaan "terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua".

- Ei ole ollut, mm. tukipalvelut kotiin katkaistiin 15.3.19 päätöksellä. Lain 8 a pykälä korostaa potilaan etua palvelujen järjestämisessä.

- Ei ole toteutunut asiakkaan kohdalla. Ei ole ollenkaan otettu huomioon asiakkaan tahtoa ja etua.
 

- Em. lain 10 pykälä korostaa palvelujen järjestämistä asukkaan hyvinvointia, potilasturvallisuutta ja myös sosiaalista turvallisuutta korostaen. Asiakkaan kohdalla ne eivät ole toteutuneet 15.3.2019 päätöksellä.

- Asiakkaan tahtoa saada kotona olemisen tukitoimia niin kuin muut ei ole haluttu kunnioittaa mitenkään.
 

- Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 3 pykälä korostaa, että ketään ei syrjitä, ja että on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Hänen "hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan".

- Ei ole toteutunut Jaakon kohdalla.
 

- Lain 6 pykälän mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan: "Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla."

- Ei ole toteutunut.

-Hengityslaitepotilailla on Suomessa erillissopimuksia tukipalvelujen järjestämiseksi kotona (Hengityslaitepotilaiden liitto). Sitä asiakkaan kohdalla esitettiin loka-marraskuussa 2017.

 Kainuun soten johtaja Maire Ahopelto kieltäytyi siitä ja lupasi kotihoidon kaikki tukipalvelut soten järjestäminä asiakkaalle. Tästä lupauksesta hän ei pitänyt enää kiinni 15.3.19, asiakas yritettiin painostaa sairaalahoitoon eikä asiallisesta erillissopimusta ole valmisteltu, eivätkä ole siitä halunneet edes neuvotella korjausesitystemme jälkeen.

Kainuun sote jätti asiakkaan näin tyhjän päälle 15.3.2019, ilman vaihtoehtoista kotihoidon järjestämistä.

Euroopan ihmisoikeussopimus, 14 ARTIKLA

Syrjinnän kielto: Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.