Vuotaako poliisien PATJA-järjestelmä tarvittaessa rikostutkinnassa?

19.04.2021
Tämä asiakokonaisuus osoittaa, että Suomen poliisin ns. viallista PATJA-järjestelmää on haluttu ylläpitää jo pitkään. Tai ainakin siihen vedoten löytyy joidenkin kohdalla "porsaan reikiä" jo syytetutkinnan osalta. Jos tämä ns. PATJA-vika olisi rehellisesti haluttu korjata, niin se olisi korjattu ajat sitten ja siitä olisi avoimesti tiedotettu.


Näin poliisiviranomaiset ja ao. ministeriöt eivät ole tehneet! Tämä on hyvä esimerkki myös rakenteellisesta korruptiosta Suomessa, kun tavallisten ihmisten asiaa ja rikostutkintaa yritetään pitkittää ja vähätellä. Lisäksi samalla yritetään puolustaa toisten viranhaltijoiden virheellistä toimintaa myös valitusprosessissa.


Tässä asiassa Kainuun sotelta (hallintoylilääkäri Esa Ahonen) on pyydetty vastausta potilastietojen salakatselusta 22.3.2019 mennessä. Viranhaltijoina heidän tulisi noudattaa hyvää hallintotapaa ja vastata kysyttyihin asioihin kohtuullisessa ajassa (yleensä 2 vikon sisällä), mutta eihän he vastaa kysymyksiin?


Soten johdolle (mm. Maire Ahopellolle ja Esa Ahoselle) on ilmoitettu 25.3.2019 määräajan umpeutumisesta seuraavasti: "Neurologi Kirsi Juvilan vastausaika luvattomasta/laittomasta potilastietojeni urkinnasta on päättynyt teille 22.3.2019. Sovitteluaika asiasta päättyy osaltani 29.3.2019, sen jälkeen asia lähtee rikostutkintaan ja tulee julkiseksi."


Nyt tämä asiakokonaisuus julkaistaan.


Taustatapahtuma


Kajaanin keskussairaalassa neurologina toiminut Kirsi Juvila on käyttänyt potilasrekisteritietojani laittomasti, ns.salakatsellut potilastietoja.


Pyysin potilasrekisteritietoni ja lokitietoni Kajaanin keskussairaalasta 12.2.2019. Saamani lokitiedot paljastivat, että neurologi Kirsi Juvila oli käynyt katsomassa 10.10.2017 potilastiedoistani mm. lääkitystietoja ja radiologin lomakkeita.


Asiasta tehtiin lisätarkistuspyyntö Kainuun sotelle. Arkistopäällikkö/ tietosuojavastaava Hilkka Karivuo ilmoitti 29.4.19 päivätyssä kirjeessä, että lokitietojen tarkistusajossa on todettu, että "tietojani on käyttänyt Kirsi Juvila". Häneltä on pyydetty selvitystä ja Kirsi Juvila on todennut, että "hän on käyttänyt tietojani, koska joku muu lääkäri olisi konsultoinnut röntgenkuvista ja lääkityksestä".


Hilkka Karivuo totesi tuolloin, että "tätä emme ole pystyneet todentamaan". Karivuon mukaan he eivät saaneet tuolloin 29.4.19 mennessä mitään muuta vastausta, olivat lähettäneet kirjeen 9.4.2019.


Kysyin asiaa uudestaan alkusyksynä 2019. Tietosuojavastaava Hilkka Karivuon kirje 22.10.2019 osoittaa mm., että he eivät ole saaneet Kirsi Juvilalta vastausta em. 9.4.2019 lähetettyyn lisäselvityspyyntöön.


Vasta 1.10.19 toiseen lisäselvityspyyntöön Juvila oli vastannut. Nyt hän on muka "konsultoinnut toista lääkäriä tai on vahingossa käynyt potilastiedoissani, kun on ollut tarkoitus käydä toisen samannimisen henkilön tiedoissa".


Nyt sitten arkistopäällikkö Hilkka Karivuo jopa puolustelee Kirsi Juvilaa. Karivuo toteaa, että Juvila on "todennäköisesti avannut väärän potilaan tiedot, jota sattuu, jos henkilöä haetaan järjestelmästä nimellä".


Asioiden todellinen kulku 10.10.2019


Kirsi Juvila ei ole millään tavalla minua hoitava lääkäri, eikä ole ketään lääkäriäni konsultoinnut. Mitään lääkärikontaktia ei ole ollut ko. aikana, eikä ole mitään lääkärien merkintöjäkään potilastiedoissani.


Kirsi Juvila on urkkinut minun tietojani Kajaanin keskussairaalan teho-osaston ja osasto 8:n tiedoista 10.10.2017 klo 16:27:23 - 16:28:30.


Hän on avannut useita tiedostoja: "potilas valittu (hetu!); potilas valittu toisen kerran; potilaan hoitosuhde varmennettu erityisellä syyllä:careNeedEstimation; potilaan työtila avattu; potilaan lääkitystietojen haku, potilas valittu (hetu), potilaan lääkitystietojen haku; potilas valittu (hetu); potilaan (hetu) hoitosuhde varmennettu erityisellä syyllä:careNeedEstimation; potilaan työtila avattu (hetu), potilaan lääkitystietojen haku; RADI."


Kirsi Juvila on "katsellut" ja tehnyt "lisäyksiä" lokitietojen merkintöjen mukaan. Minun kohdalla 12 toimenpidettä lokitiedoissa! Kysymys ei ole vahingosta.


Tämän (henkilörekisteririkos) jälkeen hän on heti mennyt teholla olevan ystäväni tietoihin 10.10.2017 klo 16:29:03 - 16:33:46. Juvilalta on ystäväni lokitiedoissa vain 7 toimenpidettä lokitiedoissa, ei yhtään "katselu" tai "lisäys" -merkintää.


Kirsi Juvila ei siis vahingossa katsonut minun tietojani (vaikka väittää "tarkoitus käydä toisen samannimisen henkilön tiedoissa"). Hän on mennyt heti seuraavalla minuutilla ystäväni lokitietoihin.


Lisäksi tämä kaikki on tapahtunut myös teholla olleen ystäväni osalta niin, että Juvilan ensimmäinen merkintä ystäväni potilastiedoissa on vasta seuraavana päivänä 11.10.2017 klo 17:10. Potilastietoja on siis katsottu edellisenä päivänä.


Kirsi Juvila on urkkinut minun tietojani 10.10.2017. Hän ei ole konsultoinut minun asioistani ketään, eikä hän ole "käynyt vahingossa potilastiedoissani, kun on ollut tarkoitus käydä toisen samannimisen henkilön tiedoissa". Kirsi Juvila on mennyt heti minun tietojeni luvattoman katselun jälkeen teholla olevani ystäväni tietoihin.


Asiakokonaisuuden suhteen hänelle on tn. kerrottu muiden Kainuun soten työntekijöiden toimesta minusta jotakin? Minut on merkitty ko. potilaan potilastietoihin asiakkaan läheiseksi. Lisäksi olin myös loka-marraskuussa 2017 Kainuun soten työntekijänä ja samanaikaisesti valmisteltiin asiakkaan kohdalla kotihoitorinkiä. Hoidin sitä asiaa 5.12.2017 kotoutumiseen asti. Asiakkaan oikeuksista piti käydä keskusteluja jopa potilasasiamiehen kanssa.


Lisäksi on mainittava, että kesä-heinäkuun vaihteessa 2019 piti käydä toisen neurologin (Milla Kinnusen) kanssa erillinen kova keskustelu ko. potilaan tahdosta ja oikeuksista elämään myös hengityskoneen kanssa. Myös asiakkaan sisko oli neuvottelussa. Pidän selvänä, että minusta läheisenä on keskusteltu lääkäreiden kesken ja myös Kirsi Juvila on sairaalan sisällä saanut minusta tietoja, jo ennen ensimmäistä tapaamista asiakkaan luona.


Olen tavannut Kirsi Juvilan ensimmäisen kerran 11.10.2017 iltapäivällä, kun olen ollut ko. asiakkaan luona teho-osastolla. Kirsi Juvila on tehnyt ensimmäisen merkintänsä ystäväni kohdalla hänen potilastietoihin myös 11.10.2017 klo 17.10.


Selvitystyö Kainuun soten arkiston kanssa osoitti, että myös Kajaanin keskussairaala haluaa puolustella Kirsi Juvilan toimintaa. Arkistopäällikkö Hilkka Karivuo toteaa, lääkärin toimintaa perustellen, että "todennäköisesti avannut väärän potilaan tiedot, jota sattuu, jos henkilöä haetaan järjestelmästä nimellä".


Katson, että arkistopäällikkö Hilkka Karivuo ei ole toiminut tässä asiassa yksin. Keskussairaalan johto yrittää näin puolustella lääkäri Kirsi Juvilan toimintaa vahinkona. Negatiivista julkisuutta halutaan välttää kaikilla mahdollisilla keinoilla, jopa valehtelemalla.


Tämä ei ole myöskään ensimmäinen henkilörekisteririkos Kainuun keskussairaalassa. Kainuun käräjäoikeus tuomitsi mm.  helmikuussa 2019 (Kainuun Sanomat 1.3.2019) osastosihteerin potilastietojen salakatselusta, ja myös Kainuun Sote-kuntayhtymälle tuli yhdessä osastosihteerin kanssa maksettavaksi 15 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi valtiolle tuli maksettavaksi liki 17 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Osastosihteerille tuli lisäksi 570 euron sakot ja erilaisia kärsimyskorvauksia yhteensä 27 000 euroa.


Tämäkin asia, ihmisten henkilörekisteririetojen laiton katselu, on Kainuun sotessa "todistetusti huonosti hoidettu" Kainuun soten johdon toimesta.


Lisäksi soten johto (hallintoylilääkäri Esa Ahonen) ei ole vastannut mitään helmikuussa 2019 asian esille nostamisen jälkeen, eikä tästä asiasta laitettuihin viesteihin, vrt. hallintolainsäädäntö, hyvä hallintotapa vastata asioista kohtuullisessa (2 kk) ajassa. Oliko tarkoitus myös tällä tavalla saada asia vanhenemaan syyteharkinnan osalta?


Olen syksyllä 2019 laittanut Hilkka Karivuolle viestin myös Kainuun Soten kirjaamon kautta: "Haluan tietää myös, ketkä teidän talossa on osallistuneet tämän teidän (Hilkka Karivuo) 22.10.2019 kirjeen sisällön valmisteluun?" Mitään vastausta en ole tullut.


Kainuun Soten arkistopäällikön/ tietosuojavastaava Hilkka Karivuon lausunnot 29.4.19 ja varsinkin 22.10.2019 osoittavat, että Kainuun Sotessa on näköjään ns. sisäistetty taipumus valehdellen vähätellä ja kaunistella heidän lääkäriensä toimintaa?


Rikosilmoitus 3.4.2019


Asiasta tehtiin rikosilmoitus 3.4.2019 kun Kainuun soten johto ei vastannut asiassa mitään. Kajaanin keskussairaalassa lääkärinä toimineen Kirsi Juvilan potilastietojen salakatselusta 10.10.2017.


Luulin, että asia etenee poliisitutkinnassa normaalisti, poliisien virkavastuulla.


Kajaanin poliisilaitokselta minuun otettiin yhteyttä ensimmäisen kerran 19.12.2019 ja kerrottiin että asian henkilötietorekisterilainsäädännön osalta (2 vuotta) on vanhentunut 10.10.2019 jälkeen.


Kajaanin poliisilla olisi ollut aikaa 3.4.2019 alkaen tutkia asia ja viedä asia syyteharkintaan. He "heräsivät" asiaan vasta kun asia oli vanhentunut henkilötietorekisterilainsäädännön osalta.


Poliisi Kielo Ruokokoski soitti 19.12.2019. Hän totesi asian vanhenemisesta.


Totesin hänelle vielä sähköpostissa seuraavana päivänä: "Tämä asia ei ole minun takia vanhentunut henkilötietorekisterilainsäädännön osalta (2 vuotta). Teidän, poliisin toiminnan takia tämä asia on kestänyt näin pitkään, jostakin syystä? Teillä olisi ollut mahdollisuus jo viime keväänä (2019) tarkistaa asia Kainuun Soten arkistosta yms. ja tavoittaa ko. Kirsi Juvila ns. syyteharkintaa varten. Eikä asiaa tarvitse minulle vähätellä myöskään puhelimessa (19.12.2019)”, kuten Kielo Ruokokoski yritti.


Laitoin hänelle liitteenä tiedotepohjan asian etenemisestä, selvityspyynnön potilastietojen käsittelystä Kainuun Soteen. Kainuun soten vastaukset 29.4.2019 ja 22.10.2019. Lokilistauksen 10.10.2017 Kirsi Juvilan osalta (2 sivua). Lokilistauksen mainitun ystäväni osalta ko. päivältä toimittaisin tarvittaessa.


Seppo Leinosen 6.1.2020 vastauksen kommentointia


Oulun poliisin Seppo Leinosen (Kajaani) päätöksessä todetaan mm., että katsottu vain "lääkitystietoja ja radiologisia lomaketta, mutta ei muita potilastietoja".


- Eikö tämä ole salakatselua? Kukaan muu lääkäri ei myöskään ole konsultoinnut neurologi Kirsi Juvilaa minun kohdallani. Ainoa "lääkitys" minkä Kainuun soten lääkäri oli minulle määrännyt oli 2017 Kalkki-D -vitamiini. Mitään muita lääkemääräyksiä tai lääkärikontakteja ei ole vuonna 2017. Konsultoiko Juvila siis keväällä kirjoitettua Kalkki-D -vitamiinista muka jotakin kollegaa? Joten poliisi saa siitä repiä perusteet Kirsi Juvilan lailliselle toiminnalle, senhän nämä näköjään osaavat.


Eikä hän ole erehdyksissäkään katsonut tietojani. Olen jo muissa yhteyksissä aikaisemmin todennut, että hän on ensin katsonut minun potilasasiakirjat ja sitten hypännyt seuraavalla minuutilla teho-osastolla loka-marraskuussa 2017 olleen ystäväni potilastietoihin.


Toiminta poliiisi Seppo Leinosen osalta on oikein "irvikuva" virkavallan toiminnasta. Lisäksi hän toteaa, että "on ymmärrettävää, että Juvila ei ole muistanut asiaa tarkasti noin puolentoista vuoden jälkeen".


- Eihän poliisi Seppo Leinonen ole edes "uskaltanut" ottaa yhteyttä häneen kertaakaan ja haastatella häntä tutkinnan yhteydessä.


Seppo Leinonen toistaa vain Kainuun soten vastauksia. Lisäksi hän toteaa, "käsitykseni mukaan Kainuun sote on käsitellyt asiaa asianmukaisesti".


Luuleeko poliisi Seppo Leinonen että Kainuun sote arvostelisi lääkärinsä toimintaa? Eiköhän se taho yritä kääntää kaikki "naapurinkin kivet" että voisi puollustaa lääkäriä ja ei tulisi negatiivista julkisuutta.


Ja lisäksi Seppo Leinosen tehtäviin olisi kuulunut tutkia asia perusteelllisesti? Turha kuvitellakaan, sen Kainuun soten toiminta osoittaa, että "korppi nokkisi korppia".


Ja tämä näköjään koskee myös Oulun poliisin rikostutkintaakin. Vai onko niin, että uskalletaan puuttua vain ylinopeus- tai kolariasioihin "pienessä piirissä". Ja hoitajia koskevat rikosilmoitukset kyllä uskalletaan tutkia, mutta ei lääkäreitä koskevat?


Lisäksi Seppo Leinonen toteaa, että "on mahdollista, että Juvilalla on ollut asianmukaiset perusteet katsoa Kyllösen tietoja todetussa laajuudessa".


- On mielenkiintoista että Seppo Leinonen poliisina heittää tällaisia omia arvailuja asiassa, jonka jättää tutkimatta?


Ja tämä hänen arvailu jää Leinosen mukaan vielä todentamatta "rikoksen vanhentumisen ja sillä perusteella tehdyn esitutkinnan lopettamisen vuoksi". Mutta osasipa kuitenkin heittää arvailunsa puolustamaan lääkäri Kirsi Juvilan toimintaa.


Niin rikos vanheni Oulun poliisin Seppo Leinosen toiminnan takia (keväällä 2019). Hänen suhtautuminen rikosasiaan tulee selväksi em. hänen vastauksissa.


Lisäksi hän toteaa vielä, että "tällä päätöksellä ei oteta kantaa siihen, onko asiassa tapahtunut rikosta". Ja lopuksi lukee kuitenkin "ei rikosta".


- Että näin. Arkistoja vartenko tämä kirjaus tehdään: "ei rikosta", ettei vain tule lääkäri Kirsi Juvilalle paha mieli tekosistaan?


Näköjään Leinonen yrittää siis päätöksessään todeta, että henkilötietojen salakatsele, henkilörekisterilain rikkominen ei ole itsessään rikos kun sen tekee esim. lääkäri? Hoitajathan nuo ovatkin päätyneet syytteeseen kun tilastoja katsotaan, ei lääkärit?


Suomen poliisin toiminnassa virkavastuulla ei kunnioiteta edes kansalaisten yhdenvertaista oikeusturvaa, näköjään muut tekijät vaikuttavat jopa poliisien tutkintaprosesseihin.


Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle


Asiasta tehtiin eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelu 16.3.2020.


Kantelu tehtiin rikostutkinnasta. Tässä asiassa rikosilmoituksen (5770/R/12993/19) tutkijana on ollut vrk. Marjo Heinonen ja tutkinnanjohtajana rkom. Seppo Leinonen.


Lisäksi korostettiin asiaan liittyvässä kantelussa, että kysymys on kantelusta Oulun poliisin toiminnasta ja Seppo Leinosen toiminnasta: ”Kantelu on tehty siitä, että Oulun poliisi selvästi tavoitehakuisesti odotti asian vanhenemisajan yli, ennen kuin aloitti asian käsittelyn.”


"Lisäksi sain tiedon potilastietojeni salakatselusta alkuvuodesta 2019 (vrt. henkilötietolain mukaisiin vanhenemisaikoihin). Ei voida edellyttää, että vanhenemisaika laskettaisiin rikoksentekohetkestä. Vanhenemisaika tuli laskea siitä, kun tällainen salakatselu tulee tietoon asianosaiselle."


Vaikka rikosepäily ja riskosilmoitus tehdään 2 vuoden sisällä tapahtuneesta, niin rikos näköjään poistuu ja kuitataan tekijää "nuollen" sillä, että poliisi hidastaa tutkintaansa?


Korostin kantelussa myös eduskunnan oikeusasiamiehen velvollisuutta viedä myös virkamiesten toimintaa koskevia asioita syyteharkintaan. Kyllä he yksityisiä hoitolaitoksia ja toimijoita pistävät "tapetille". Julkisen sektorin ja virkamiesten toimiin he eivät ole puuttumassa tikullakaan, kun ”paskaa” on tiedossa.


Jo aikoinaan Eeva-Riitta Paunio totesi julkisesti Alpo Rusin poliisin toimintaa koskevien kantelujen osalta kun asiaa ei tutkittu, että valvovien virkamiesten tärkein tehtävä on "järjestelmän uskottavuuden säilyttäminen" eli tarvittaessa myös virkamiesten toiminnan suojeleminen.


Kajaanin poliisilla olisi ollut 3.4.2019 alkaen aikaa tutkia asia ja viedä se syyteharkintaan. He "heräsivät" asiaan vasta kun asia oli vanhentunut henkilötietorekisterilainsäädännön osalta.


Kantelussa vaadin toimenpiteitä Oulun poliisilaitoksen ja Kajaanin polisiaseman osalta. Virkavastuulla ei kunnioiteta kansalaisten yhdenvertaista oikeusturvaa, näköjään muut tekijät vaikuttavat jopa poliisien tutkintaprosesseihin? Eivät ottaneet edes yhteyttä ko. lääkäri Kirsi Juvilaan?


Vaadin myös Kajaanin poliisilaitoksen asian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden esteellisyyden ja jääviyden tutkimista, ulkopuolisen toimesta. Asiani käsittelyyn ovat osallistuneet ainakin Seppo Leinonen, Marjo Heinonen, Kielo Ruokokoski ja Juha Lämsä.


Lisäksi viittasin vireillä olleeseen kanteluasiaan: "Teillä on käsittelyssä oleva kantelu (EOAK/3356/2019). Kanteluasiakirjat osoittavat kuinka Kainuun Soten johto ja erityisesti nyk. johtaja Maire Ahopelto, hallintoylilääkäri Esa Ahonen, lääkäri Kristiina Kananen, ylihoitaja Riitta M. Leinonen ja sairaanhoitaja/ ent. esimieheni Lahja Leinonen ovat suhtautuneet Kainuun Soten työntekijään ja ko. asiakkaan läheiseen?


Korostin, että esteellisyyden ja jääviydet on selvitettävä laajasti suhteessa Kainuun soteen ja Kajaanin keskussairaalaan. Perusteluksi lisäksi se, että Seppo Leinonen ei katsonut mitään moitittavaa siinä, että työsuhteeni nopean päättämisen yhteydessä 18.3.2019 minulle ei varattu mitään aikaa soten sähköpostini läpikäymiseen. Työsuhteeni päättämisestäkin ilmoitettiin ylihoitaja Riitta M. Leinosen viestillä vasta 23.3.19 kun peräsin oikeuksiani. Riitta M. Leinonen ilmoitti "kun työsuhde päättyy, niin yhteydet intranettiin katkaistaan". 


Rikoskomisario Seppo Leinonen ei tuolloin nähnyt asiassa mitään tutkittavaa. Vaikka AVI:n Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Niko Huru on laajempaa työsuhteeni katkaisemista ja laittomia työtodistuksia koskevassa kanteluvastauksessa todennut, että "työnantajan taholta on asianmukaista antaa työntekijälle työsuhteen päättymistilanteissa mahdollisuus käydä läpi omat henkilökohtaiset sähköpostiviestinsä mm. yksityisten luottamuksellisten viestien poistamistarkoituksessa". Poliisi Seppo Leinosen mukaan asiassa ei ollut mitään tutkittavaa.


Kirsi Juvilaa koskevan salakatselututkinnan osalta Seppo Leinonen on tiennyt ko. vanhenemisajat keväällä 2020, kun rikosilmoitus on tehty. Ja oliko jo asian pitkittämisellä tavoitteena myös, että kantelun tekemisen määräaika olisi myös vanhentunut?


Lisäksi Kainuun Soten kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto jatkaa kirjeessään 20.12.2029 Kirsi Juvilan ja soten tietosuojavastaava Hilkka Karivuon selitysten tukemista. Maire Ahopelto väittää vielä, Juvila olisi konsultoinnut jotakin toista lääkäriä tai vahingossa katsonut potilastietoni kun on tarkoitus ollut katsoa jonkun toisen samannimisen henkilön tietoja.


Petri Jääskeläisen vastaus


Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi vastauksensa 19.11.2020. Hän ei edes selvittänyt asiaa kaikkien kantelussa nostettujen asioiden osalta.


Jääskeläinen on selvittänyt vain syyteoikeuden vanhenemiseen liittyviä syitä. Jääskeläinen meni sieltä, missä "aita on matalin" hänelle. Eikä kantelussa ole pyydetty pelkästään "syyteoikeuden vanhenemiseen liittyvien syiden selvittämistä".


Kantelussa nostettiin selvästi esille mm. Seppo Leinosen esteellisyyden tutkiminen ja sen vaikutus hänen toimintaansa.


Lisäksi asian käsittelyssä on noussut esille myös Rikoslain 8 luvun 4 pykälä. Sen mukaan syyteoikeuden vanhentumisaikaa voidaan jatkaa esimerkiksi, jos rikos on tullut esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään. Miksi tätä ei käytetty?


Jääskeläinen ei ole selvittänyt mm. vrk. Marjo Heinosen ja Seppo Leinosen jääviyttä ja esteellisyyttä sekä sen vaikutusta asian käsittelyyn/ tutkinnan vanhenemiseen. Vaadin selvitystä kantelukirjelmässä mainittuihin Kainuun soten työntekijöihin, mm. Riitta M. Leinoseen ja Lahja Leinoseen. Vai onko kysymys siitä, että "korppi ei korppia noki" eli toista virkamiestä? Eiköhän Leinostenkin suku ole Suomessa sen verran pieni, että kaikki ovat sukulaisia keskenään? Esteellisyyden perusteina voivat olla myös muut kytkennät mm. Kainuun soteen ja henkilökuntaan.


Virkavastuulla toimivat virkamiehetkin osaavat myös valehdella, vaikka mm. Pohjois-Suomen AVI:n johtaja Maria Siurua yrittää ihmisille uskotella että virkamiehet eivät pystyisi valehtelemaan, kun he toimivat virkavastuulla.


Lisäksi Seppo Leinonen toteaa em. Petri Jääskeläisen vastauksessa, että näin on tapahtunut muidenkin rikosilmoitusten kohdalla, vanhenemisen osalta. Hänen mukaansa vika onkin nyt muka poliisien jo pitkään toimineessa PATJA-järjestelmässä???


Onko näin, että poliisilla on ollut jo pitkään käytössä ns. epävarmasti toimiva PATJA-järjestelmä? Ja sillä perusteella tavallisten ihmisten rikosilmoituksia näköjään "sopivasti" unohtuu ja syytteiden nostoaika vanhenee?


Tällainen järjestelmäkö on toiminut jo pitkään niin, että tavallisten ihmisten tekemiä rikosilmoituksia mm. virkamiehistä sopivasti "vanhenenee", tässä tapauksessa lääkäri Kirsi Juvilasta? Petri Jääskeläinen perustelee vastauksessaan asiaa järjestelmäongelmilla?


Em. oikeusasiamiehen vastauksessa todetaan: "Poliisilaitoksen vastauksessa todetaan, että sen tietoon on tullut aikaisemminkin tapauksia, joissa yksittäinen juttu tai muu tieto ei jostain syystä ole tullut esiin PATJA-järjestelmästä tehtävissä ajoissa, vaikka myöhemmin vastaavassa ajossa tieto on taas tullut näkyville. Järjestelmä on ollut käytössä varsin pitkään."


- Järjestelmä ollut pitkään käytössä, aikaisemminkin tapauksia. Eli tiedetty, miksi ei ole otettu huomioon, korjattu???


- Vai onko niin, että perustelu tuleekin järjestelmäviasta aina sopivasti, kun pitää suojella jotenkin virkamiestä rikostutkinnassa? Ja näköjään näitä vanhenemistapauksia on nimenomaan lääkäreiden ja terveydenhuollon henkilöstön rikosepäilyjen kohdalla?


Poliisi Kielo Ruokokoskikin toteaa sähköpostissaan, että "on laittanut keväällä 2019 asian tutkintaan tutkijalle huomiona tapahtuman aika".


- Erityishuomiona siis tapahtuma-aika. Silti Seppo Leinonen hukkasi sen jonnnekin järjestelmään ja syyttää sitä, kun jotenkin hänen pitää toimintaansa ja tapahtunutta puolustella.


Rikoslain 8 luvun 4 pykälän mukaan syyteoikeuden vanhentumisaikaa voidaan jatkaa esimerkiksi, jos rikos on tullut esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään. Eipä oikeusasiamies Petri Jääskeläinen edellytä tätä ko. poliisipäälliköltä ja Seppo Leinoselta. Asia haluttiin tietoisesti hoitaa niin, että se vanheni.


- Tämä rikosasia ei tullut Oulun poliisille "poikkeuksellisen myöhään", vaikka poliisilaitoksen poliisipäällikkö Mika Heinilä lausunnossaan katsoo, että "asiassa on saattanut olla vaikutusta sillä, että tutkintapyyntö on tehty varsin myöhään".


- Seppo Leinonenkin toteaa omissa lausunnoissaan että tutkintapyyntö ei tullut niin myöhään etteikö sitä olisi ehtinyt tutkia???


- Ei sitä tutkintapyyntöä myöhässä tehty, eikä se ollut myöhässä! Ja syyteoikeutta voidaan tarvittaessa jatkaa (Rikoslaki 8:4). Näin ei toimittu ja näin sitä nyt Oulun poliisipäällikkökin Mika Heiniläkin yrittää selitellä!


- Seppo Leinonen ja syyttäjä ovat tienneet tämän Rikoslain 8 luvun 4 pykälän. Miksi Seppo Leinonen ja syyttäjä eivät vedonnut tähän asian käsittelyssä? Siksi, että heidän tavoitteena ei ollut saada asiaa edes rikostutkintaan.


- Näin Oulun poliisi, Seppo Leinonen ja syyttäjä toimivat. Ja eikö Petri Jääskeläisen olisi pitänyt tähän asiaan kiinnittää huomiota ja tästäkin asiasta huomauttaa? Ei näköjään, kun hän on samaa pataa.


Mika Heinilä yritti puolustella tapahtunutta tutkinta-ajalla?


Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Mika Heinilä yrittää perustella omassa lausunnossaan 29.9.20 Oulun poliisin ja Seppo Leinosen toimintaa, että "vanhentuminen on johtunut ensinnäkin siitä, että tutkintapyyntö asiassa on tehty verrattain myöhään".


- Seppo Leinonen toteaa omassa lausunnossaan 26.82020, että "tutkinta-aikaa oli vielä jäljellä noin puoli vuotta, jossa ajassa asia olisi pitänyt pystyä hoitamaan".


- Mitä tämä Mika Heinilä yrittää lausunnollaan perustella??? Sitä, että ns. oikeusvaltiossa ei tarvitse rikosepäilyjä tutkia kun kohteena on lääkäri tai muu "herra".


Ja mitä oli syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen toiminta ja motiivit? Syyteoikeutta voidaan tarvittaessa jatkaa (Rikoslaki 8:4). Näin ei toimittu ja näin näin sitä nyt Oulun poliisipäällikkökin yrittää selitellä muka myöhään tehdyllä rikosilmoituksella. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ei tutkinut tässä asiassa tämän syyttäjänkään toimintaa.


- Seppo Leinosen ja syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen toiminnan motiivina ollut vain lääkärin Kirsi Juvilan suojelu kaikilla keinoilla, että hän ei joutuisi syytteeseen potilastietojen salakatselusta?


Ja onhan se jo hupaisaa, että Seppo Leinonen oikein kehuu 6.3.2020 tutkintapäätöksessään Kainuun soten selvitystä. Ei tutki itse mitään, ja Kainuun sote teki omia päätelmiään vain siksi, että minä vaadin sotea monta kertaa selvittämään asiaa potilas- ja lokitietojen tarkistamisen jälkeen, että edes joitakin vastauksia saisi.


Eikä esim. hallintoylilääkäri Esa Ahonen ole vastannut tähän päivään mennessäkään kevättalvella 2019 laittamiin kysymyksiin kirjaamon kautta. Haluttiinkin asian käsittelyä tietoisesti venyttää myös Kainuun sotessa?


-Ja hupaisaa on se, että vain poliisi Kielo Ruokokoski kiitti minun hänelle laittamaani selvitystä asiasta.


Oulun poliisin vastaus 30.11.20 (POL 2020, 78807) on kerrassaan tökerö. Minunko tässä pitäisi selvittää heille taustat ja motiivit ko. toimintaan "tutkineiden" osalta ja nyt myös syytttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen toiminnan kohdalta?


- Eikö näiden olisi pitänyt heti hakea syyteoikeudelle jatkoaikaa? Ja varsinkin Mika Heinilän ohjeistuksella, kun näköjään puoli vuotta ei hänellä varsinkaan riitä lausuntonsa perusteella rikoksen tutkinta-ajaksi? Seppo Leinoselle olisi riittänyt, jos olisi tehty.


Oikeusvaltiossa pitäisi edes tutkia rikosepäilyt, mutta näiden kohdalla odotetaan että asiat vanhenevat ja sitten vain se ilmoitetaan rikosilmoituksen tehneille tavallisille ihmisille.


Ja Mika Heinilän ja Oulun poliisien on turha mennä PATJA-järjestelmän taakse. Sitä käytetään tekosyynä, kun joku herra ja ystävä pitää päästää syyteharkinnassa kuin "koira veräjästä".


Selvityksen mukaan PATJA-järjestelmän ongelmiin on näköjään vedottu poliisissa lähinnä vain ns. herrojen ja virkamiesten/ toimihenkilöiden syytteiden vanhenemisen yhteydessä. Kyllä nämä pistävät esim. tavalliset hoitajat vastuuseen potilastietojen salakatselusta, mutta lääkäreiden kohdalla eivät mainitse edes nimeä papereissaan, esim. Kirsi Juvila.


Tietosuojavaltuutettu ei ole vastannut vielä mitään


Tietosuojavaltuutettu Anu Talus on saanut asiakokonaisuudesta tiedon 24.11.20. Häneltä on myös kysytty, miksi tietosuojarikos asiakirjojen salakatselun osalta vanhenee 2 vuodessa siitä kun rikos on tehty? Eikö tämän lainsäädännön pitäisi turvata oikeuksia niin, että rikos vanhenisi 2 vuodessa siitä, kun se on tullut ilmi?


Esimerkiksi potilasasiakirjojen osalta ei ole oikein, että ihmisiä velvoitetaan lähes vuosittain tarkistamaan potilastietojen lokitiedot, että tietää onko joku salakatsellut asiakkaan omia potilastietoja laittomasti.


Esimerkiksi lääkäri Kirsi Juvila oli salakatsellut potilastiedot lokakuussa 2017. Vasta keväällä 2018 aloin epäillä salakatselua kun Kainuun soten työntekijänä kuulin aivan toisessa yhteydessä viittauksia omiin terveystietoihini työtiimissä. Tarkistin potilastietoni ja lokitiedot vuoden 2019 alussa.
 


Yritin selvittää asiaa ensin Kainuun soten johdon kanssa, mutta mm. hallintoylilääkäri Esa Ahonen ei vastannut edes kirjaamon kautta laitettuihin tiedusteluihin asiassa. Johtuiko tämä siitä, että he "pelasivat" aikaa, että asia vanhenisi. Vastausta Esa Ahoselta ei ole tullut tähän päivään mennessä.



Tietosuojavaltuutetulle on korostettu, että ihmisten oikeusturvan takia vanheneminen näissä tietosuojaan liittyvissä salakatselutapauksissa pitäisi alkaa vasta siitä, kun rikosepäily huomataan. Poliisit toimivat omien intressien mukaan. Tarkoitus vain suojella virkamiehiä ja tässä tapauksessa Kainuun soten lisäksi myös lääkäri Kirsi Juvilaa tälläkin lainsäädännöllä.


Tämä korruptoitunut porsaanreikä lainsäädännössä tarkoittaa, että ihmisten pitäisi tarkistaa asiakasrekistereidensä lokitiedot joka vuosi, että näitä tietojen salakatselijoita saisi vastuuseen?


Asia on myös oikeusministeriössä ja sisäministeriössä


Myös oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonilta on kysytty, miksi poliisin käyttämä PATJA-järjestelmä ei toimi? Järjestelmään vedoten tarvittaessa vanhennetaan rikosilmoituksia.


Asiakirjat ja lausunnot paljastavat myös, että Oulun poliisijohtaja Mika Heinilä ja erityisesti poliisi/ "tutkija" Seppo Leinonen ovat olleet tietoisia, että PATJA-järjestelmä eivät ole toimineet pitkään aikaan luotettavasti.


Tilannetta/järjestelmää ei ole korjattu saati otettu huomioon poliisitutkinnan toiminnassa. On jätetty "veräjä koirille auki", kun tarvitaan suojella viranomaisia, toimihenkilöitä ja ns. herroja rikossyytteiden käsittelyiltä ja rikostutkinnalta.


Tämän PATJA-järjestelmän toiminta "tarvittaessa" on ollut selvästi myös eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen ja poliisihallinnon tiedossa.


Poliihallinnolle laitettu informaatio on johtanut vain asian siirtämiseen kanteluna Oulun poliisille. He taas antoivat ympäripyöreän lausunnon, että minun olisi pitänyt tutkia mm. Seppo Leinosen ja apuna käytetyn syyttäjän toiminta ja motiivit mm. siltä osin, että rikostutkimukselle ja syyteharkinnalle eivät hakeneet jatkoaikaa? Luulisi sen olen rikostutkijoiden tehtävä.


Oikeusministeriltä on myös kysytty kirjelmässä, että mitä oli syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen toiminta ja motiivit? Syyteoikeutta voidaan tarvittaessa jatkaa (Rikoslaki 8:4). Näin ei toimittu ja näin sitä nyt Oulun poliisipäällikkökin yrittää selitellä myöhään tehdyllä rikosilmoituksella oikein ensisijaisena syynä ko. asiassa?


Miksi Oulun poliisi/ Mika Heinola ei ole ohjeistanut hakemaan syyteoikeudelle jatkoaikaa, kun kerta muka PATJA-järjestelmän ongelmat tiedetään ja poliisi Mika Heinola on pitänyt puolen vuoden tutkinta-aikaa ensisijaisena syynä rikostutkinnan vanhenemiseen???


- Seppo Leinosen ja syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen toiminnan motiivina on ollut vain lääkärin Kirsi Juvilan suojelu kaikilla keinoilla, että hän ei joutuisi syytteeseen potilastietojen salakatselusta.


Sisäministeri Maria Ohisalolta on kysytty 9.12.20 kirjelmällä:


1. Näinkö oikeusvaltiossa toimitaan, että poliisi ei edes tutki kun rikosilmoituksen tekee lääkäristä (Kirsi Juvila)?


2. Rikosilmoitus muka unohdetaan, "ei tule vastaan" PATJA-järjestelmästä ja rikosilmoitus muka sen takia vanhenee?


3. Ja näin on muka käynyt usein ennenkin, ja että vika muka olisi PATJA-järjestelmässä? Vika on tiedetty siis pitkää ja mitään ei ole tehty, että voidaan tarvittaessa siihen vedoten järjestää joku "porsaan reikä", kun joku "kaveri" pitää säästää rikostutkinnassa.


4. Seppo Leinonen toteaa lisäksi 20.3.2020 päätöksessään Kirsi Juvilan kohdalta että "asiassa ei ole tapahtunut rikosta". Tämä todetaan vain sillä perusteella että rikosilmoituksen tutkiminen Leinosen itsensä toimesta vanheni, ei sillä perusteella että asia olisi tutkittu?


- Henkilötietojen salakatselu on aina rikos, vaikka kyse on lääkäristä! Tämä Seppo Leinosen päätös ja lääkärin puolustaminen kertoo täysin korruptoituneesta poliisitoiminnasta.


Onko Suomen poliisi on täysin piilokorruptoitunut? He osaavat kyllä suojella toisia virkamiehiä ja "herroja", mutta tavallisten ihmisten asioita he eivät edes tutki. Sen tämäkin tapaus osoittaa.


Onko kansanedustajissakin Ano Turtiainen ainoa, joka uskaltaa sanoa sen ääneen, että poliisi ei suojele kansalaisia?


Tietosuojavaltuutetun sekä oikeus- ja sisäministeriön vastaukset käsitellään myöhemmin.


Jyrki Kyllönen